Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuka saa ja kenelle annetaan? Budjettiriihen päätöksistä puuttuu kattava sukupuolivaikutusten arviointi.
Vihreä Lanka pani budjetin tasa-arvoratsiaan – Yksi muutos parempaan löytyi
29.8.2017 10.41
Jenni Leukumaavaara
Syksyn budjettiriihi alkaa keskiviikkona. Hallituskauden budjetit ovat olleet tasa-arvon kannalta pettymyksiä, eikä nytkään näytä hyvältä.
Helsingin yliopiston
sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, Tasa-arvovaje -hankkeen vastuullinen johtaja Anna Elomäki luki Vihreän Langan
pyynnöstä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja nosti esiin
räikeimmät tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyvät epäkohdat.
Niitä ovat esimerkiksi sukupuolivaikutusten ennakkoarvioinnin puute, turvakotien riittämätön rahoitus ja yleisen asumisturvan leikkaukset.
Tasa-arvopolitiikan resurssit
Ensimmäinen ja periaatteellinen ongelma tasa-arvon kannalta on, että tasa-arvopolitiikan resurssit eivät näy budjetissa kootusti, vaan niitä on siroteltu eri ministeriöiden alle. Suomessa ei toistaiseksi tehdä budjeteille sukupuolivaikutusten arviointia.
Kilpailukykysopimus kutisti tasa-arvoviranomaisten eli tasa-arvovaltuutetun sekä
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan rahoitusta. ”Ruotsissa aloittaa ensi vuonna uusi, 75 työntekijän tasa-arvovirasto.
Tasa-arvoviranomaisten resursseja ja asemaa pitäisi parantaa myös
Suomessa.”
Valtionavustus
naisjärjestöille säilyy vuoden 2017 tasolla, mutta viime vuonna
järjestöjen avustus kutistui 268 000 euroon. Vuonna 2016 avustus oli vielä 310
000 euroa.
Jatkuvana epäkohtana
budjettiehdotuksessa on turvakotien rahoitus, joka laahaa kaukana
kansainvälisistä suosituksista. Turvakodit tosin saavat neljä
miljoonaa euroa lisää, mikä nostaa määrärahan 17,5 miljoonaan euroon. Hallitus pääsee lisäyksellä omaan tavoitteeseensa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan kattavaan
turvakotiverkostoon tarvittaisiin vuosittain 40 miljoonan euron
rahoitus.
Leikkaukset
Sukupuolinäkökulmasta ongelmallisia leikkauksia ovat yleisen asumistuen
leikkaukset. Yksinasuvissa leikkaus osuu erityisesti miehiin, joita on
61 prosenttia yksinasuvista. Valtaosa asumistukea saavista perheistä taas on
yksinhuoltajaperheitä ja asumistuen piirissä olevista yksinhuoltajista 94
prosenttia on naisia.
Ongelmallinen on myös verotuksen lapsivähennyksen poistuminen. Sadan euron lapsikohtainen vähennys on jaettu huoltajien kesken ja sidottu tuloihin. Vähennyksen poisto heikentää perheiden
taloudellista tilannetta yleensä. Sukupuolinäkökulmasta
merkittävää on, että eniten vähennyksestä hyötyneet ovat olleet pienituloisia yksinhuoltajia, joista valtaosa on naisia. He siis myös kärsivät eniten vähennyksen poistosta.
Vaikka etuudet ovat kaikille lakisääteisesti samat, miehet ja naiset
tarvitsevat ja käyttävät etuuksia eri lailla. Kaikkiaan naiset ovat
enemmistönä useimpien perusturvaetuuksien saajissa, ja yhtä tai useampaa
etuutta saavista 64 prosenttia on naisia. Naiset nostavat enemmän vanhempainpäivärahaa,
kotihoidontukea, lapsilisää ja kansaneläkettä, kun taas työmarkkinatuen
ja peruspäivärajan saajissa sekä yksin asuvissa asumistuen saajissa
miehet ovat enemmistössä.
Tasa-arvoa edistävä ehdotus
Myönteisenä kehityksenä
Elomäki pitää päivähoitomaksujen alentamista ja takuueläkkeen
korottamista. Takuueläkkeen saajat ovat eläkeläisistä kaikkein heikoimmassa asemassa. Heistä noin 60 prosenttia on naisia.
Takuueläkkeessä
näkyy kuitenkin sama pumppausliike kuin monissa muissakin hallituksen
budjettipäätöksissä: ensin on leikattu rajusti, sitten annettu pieniä
lisämäärärahoja. Esimerkiksi takuueläkkeen kahdeksan euron korotus ei
kata hallituksen aiempia heikennyksiä. ”Sukupuolittuneen köyhyyden helpottaminen vaatisi budjettiriihessä paljon isomman korotuksen.”
Mitä budjetista puuttuu?
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti
omassa budjettiesityksessään, että hallitus korottaisi
sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja, muun muassa
vanhempainpäivärahaa. Suomi on saanut vanhempainpäivärahan minimitasosta
moitteita. ”Tämä olisi tärkeä parannus pienituloisten perheiden asemaan
kuten myös minimipäivärahalla olevien naisten taloudelliseen
itsenäisyyteen. VM:n budjettiesitykseen tämä korotus ei mahtunut, mutta se pitäisi ottaa budjettiriihessä uudestaan esiin.”
Tasa-arvonäkökulmasta keskeinen on perhevapaiden uudistus, joka Elomäen mielestä olisi
saatava eteenpäin elokuun budjettiriihessä. Sen yhteydessä olisi myös
tärkeää puhua varhaiskasvatuksesta. ”Arvokonservatismi ja yksilön vastuuta ja julkisen talouden talouden
tasapainottamista korostava uusliberalismi voivat toimia käsi kädessä.
Tämä näkyy siinä, miten päivähoidosta on säästösyistä leikattu samalla
kun kotihoidontukeen ei olla koskettu.”
Kymmenen vuoden kehitys
Elomäen arvion mukaan
tasa-arvoasioissa on kymmenen viime vuoden aikana otettu politiikassa
takapakkia.
Tasa-arvo on jäänyt sivuun talouden määrittelemältä politiikan
agendalta. Myös perinteisistä sukupuolirooleista ja perhemalleista
kiinni pitävän
arvokonservatismin vahvistuminen on vaikuttanut siihen, ettei
sukupuolten tasa-arvoa nähdä yhtä tärkeänä kuin ennen.
”Merkitystä on
myös sillä, miten aiemmat leikkaukset
kumuloituvat. Suomessa tätä ei vielä ole kattavasti arvioitu, mutta
kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että leikkauspolitiikasta
kärsivät etenkin yksinhuoltajat, yksin asuvat köyhät naiseläkeläiset ja
eri vähemmistöt”, Elomäki sanoo.