Irakilaisten turvapaikanhakijoiden protesti jatkuu: "Emme toivo parempaa elämää, toivomme elämää"

15.2.2017 12.43

Sammeli Heikkinen

Parin asteen pakkasessa tuoksuu savu, joka nousee mielenosoittajien leirin keskellä jaloilla seisovassa metallisessa tulisijassa palavasta nuotiosta.

Kahdesta puolijoukkueteltasta, naruaidasta ja banderoilleista pääpostitalon ja Kiasman kainaloon rakennettu leiri on keskiviikkoaamuna vielä varjossa, vaikka kevättalven aurinko paistaa pitkin Mannerheimintietä. Poliisin partioauto on parkkeerattu leirin viereen.

Protesti suomalaista turvapaikkapolitiikkaa vastaan Helsingin ytimessä jatkuu viidettä päivää. Leirissä on ehkä viitisentoista ihmistä. Enimmäkseen tummiin takkeihin pukeutuneita miehiä, pari lasta ja naista.

"Meitä on täällä joka puolelta Irakia. Lisäksi mukana on suomalaisia, jotka tukevat meitä", sanoo Bashar Alshimary, arviolta kolmekymppinen hoikka mies lippalakissa ja keltaisissa turvaliiveissä.

Alshimary puhuu hyvää englantia ja toimii leirin vetäjänä ja tiedottajana. Haastattelu keskeytyy pariin otteeseen, kun muut haluavat kysyä häneltä jotain.

Mannerheimintien toiselta puolelta paikalle saapuu Suomi ensin -rintamerkkeihin sonnustautuneet kaksi miestä ja nainen. Vanhempi miehistä pyytää englanniksi, että mielenosoituksen "boss" tulisi neuvottelemaan hänen kanssaan.

Alshimary lupaa tulla kunhan ehtii. Suomi ensin -nappinen kiittää ja jää odottamaan.

Partioautosta nousseet poliisit seuraavat tilannetta muutaman metrin päästä.

Alshimary selittää, että mielenilmauksella halutaan kiinnittää päättäjien ja kansalaisten huomio kielteisiä turvapaikkapäätöksiä saaneiden vaikeaan tilanteeseen.

"Saavuin maahan puolitoista vuotta sitten. Minä ja muut tulimme Suomeen, koska toivoimme oikeutta, vapautta ja suojelua. Se oli ainoa syy, miksi tulimme tänne."

Turvapaikka-anomusten käsittely venyi ja viime vuonna Maahanmuuttovirasto Migri kiristi turvapaikkojen antamisen perusteita.

"Sen jälkeen kielteisiä päätöksiä alkoi tulla. Minä olen saanut yhden kielteisen päätöksen, jotkut täällä kaksi tai kolmekin", Alshimary kertoo.

Alshimary ei viittaa siihen, että turvapaikanhakijat saisivat Suomesta useita turvapaikkapäätöksiä. Varsinainen turvapaikkapäätös tehdään vain kerran, mutta siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja joissain tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus voi myös määrätä Migrin käsittelemään turvapaikkapäätöksen uudelleen. Näin yhden turvapaikanhakijan kohtalo voidaan ratkaista hallintokoneistossa useamman kerran.

Paikalle kutsutaan tummaan takkiin ja huppariin pukeutunut iso viiksekäs mies. Mies on vetänyt hupparin hupun päänsä suojaksi. Kasvoissa on uurteita ja silmissä uupumusta.

Mies avaa moninkerroin taitellun paperin, jonka taitteisiin on kirjoitettu muistiin puhelinnumeroita, osoitteita ja nimiä.

Paperi on ilmoitus vastaanottopalvelujen lakkaamisesta. Se on päivätty tammikuun 12. päivälle.

Miehen nimi on Dukhi Jasim Madlul ja hän on 38-vuotias.

Ilmoituksen neljässä kappaleessa kerrotaan suomeksi, että Luona oy:n Nihtisillan vastaanottokeskus on saanut poliisilta ilmoituksen, jonka mukaan Madlulin maastapoistamispäätös on lainvoimainen, mutta sitä ei voida panna toimeen viranomaisvoimin.

Vastaanottopalvelujen kerrotaan loppuvan 11. helmikuuta.

11. helmikuuta oli lauantai. Silloin Madlul joutui kadulle.

"Ei rahaa, ei ruokaa, ei paikkaa minne mennä", Alshimary tulkkaa Madlulin puheen.

Madlul on elävä esimerkki suomalaisen turvapaikkapolitiikan tylyydestä: ihmisiä käännytetään Irakiin, joka ei kuitenkaan halua ottaa näitä vastaan. Näin ihmiset jätetään kadulle oman onnensa nojaan. Vihreä Lanka kertoi ilmiöstä viime lokakuussa.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa, että yksittäisiä turvapaikanhakijoita on pakkokäännytetty Irakiin, huolimatta siitä, ettei maa halua ottaa pakkokäännytettyjä vastaan.

"Rakastan Suomea ja suomalaisia. Haluamme auttaa rakentamaan tätä maata, voimme tehdä töitä ja maksaa veroja", Alshimary sanoo.

"Nyt emme toivo mahdollisuutta parempaan elämään, toivomme vain mahdollisuutta elämään."

JUTTUA KORJATTU 16.2. KLO 14: Jutussa sanottiin aiemmin, ettei kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita käännytettäisi pakolla Irakiin. Pakkokäännytyksiä on kuitenkin tehty.

Tweet