Suomen turvallisuuspolitiikka on vaarallisuuspolitiikkaa

22.11.2016

Olli Tammilehto

Olli Tammilehto on tietokirjailija.

Suomalaisten turvallisuudesta huolehtivat hallitus, presidentti, armeija, poliisi ja lukuisat muut valtion elimet. Näin ainakin väitetään. Turvallisuuteen uhrataan joka vuosi miljardeja veroeuroja.

Mikä oikeasti uhkaa suomalaisten turvallisuutta? Aivan ilmeisesti suurimmat uhat ovat ilmastonmuutos ja ydinaseet. Ydinsota tai nykyisten tai tulevien päästöjen laukaisema ilmastokatastrofi voi miljardien muiden ihmisten ohessa tappaa kaikki suomalaiset.   

Mitä virallinen Suomi tekee näiden keskeisten uhkien torjumiseksi? Muodollisesti Suomi näyttää tekevän paljonkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuitenkin tekniset päästöleikkaukset tulevat auttamattomasti liian myöhään. Vuosikymmenien toimettomuuden seurauksena ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle, että ainoa kyllin nopeasti tehoava keino on taloudellisen toiminnan supistaminen ja siirtyminen kaikkien ihmisarvoa kunnioittavaan kohtuutalouteen. Tätä Suomen hallitseva eliitti ei näytä edes harkitsevan, vaikka jo pelkällä kohtuutaloussuunnitelmalla olisi valtava kansainvälinen merkitys.

Ydinsodan torjumisen suhteen tilanne on vielä huonompi: virallinen Suomi ei edes muodollisesti yritä ehkäistä ydinkatastrofia, vaan käytännön toimillaan edistää sitä. Esimerkiksi kun YK:n yleiskokous päätti lokakuussa 123 valtion äänillä aloittaa ensi vuonna neuvottelut ydinaseiden kieltämisestä, Suomi pidättäytyi äänestyksestä. Suomi tukee ydinasevarustelua hankkimalla Pyhäjoen ydinvoimalan Rosatomilta, joka on keskeinen osa Venäjän ydinaseteollista kompleksia.

Pahinta on, että virallinen Suomi edistää ydinasevaltojen lähikosketusta, joka voi johtaa ydinsotaan. Ilmavoimien 3.10.2016 päivätyn tiedotteen mukaan Naton hävittäjät lentävät Suomen ilmatilassa viikoittain ainakin vuoden loppuun saakka. Aikaisemmin tänä vuonna turvallisuudesta vastaavat ministerit ja virkamiehet päästivät Suomeen USA:n F-15-hävittäjiä ja muuta sotakalustoa. Ehkä osittain juuri tämän Nato-jäsenyyttä vastustavaa kansalaismielipidettä loukkaavan toiminnan seurauksena Venäjän sotakoneet loukkaavat vähän väliä Suomen ilmatilaa. Kahden ydinasevallan koneiden törmäys tai toisen käyttäytymisen väärintulkinta ovat täysin mahdollisia. Tapaus voidaan nähdä provokaatioksi, johon reagoidaan uusilla konfliktia kiihdyttävillä teoilla. Sotaan johtava kierre on valmis.

Sotakierteen alkamisen todennäköisyyttä lisää se, että lännen ja Venäjän välit ovat olleet viime aikoina erittäin jännittyneet. USA:n ja muiden Nato-maiden joukkoja ja aseistusta on siirretty aivan Venäjän ja sen kanssa liittoutuneen Valko-Venäjän rajoille Baltian maihin ja Puolaan. Lisää on tulossa: lokakuun lopulla Nato ilmoitti sijoittavansa 4000 sotilasta ja raskasta aseistusta Venäjän rajoille tai niiden tuntumaan. Marraskuun alussa Nato päätti asettaa hälytysvalmiuteen satoja tuhansia sotilaita. Venäjä on vastannut siirtämällä omaa aseistustaan lähemmäksi länsirajaansa.

Myös Euroopan ulkopuolella Venäjän ja Yhdysvaltojen sotilaallinen yhteenotto on lähellä. USA:n sotilaslähteiden mukaan Venäjän ja USA:n koneet ovat olleet vähällä törmätä toisiinsa Syyrian ilmatilassa useita kertoja joka kuukausi.

Tässä sotaan valmistautumista muistuttavassa asetelmassa sotilaiden hermot ovat kireällä. Yksikin vastapuolen epäilyttävä liike voi johtaa laukaukseen, joka sytyttää maailmanpalon – kuten Sarajevossa vuonna 1914.

Naton ja Venäjän välinen sota muuttuisi väistämättä enemmin tai myöhemmin ydinsodaksi. Konfliktin eskaloitumien ”Harmageddoniksi” on nyt vielä helpompaa kuin aikaisemmin. Kumpikaan osapuoli ei ole sulkenut pois ydinaseiden ensikäytön mahdollisuutta. Ydinaseistukseen kuuluu nykyisin myös ”pieniä” ja ”tarkkoja” atomipommeja sisältäviä ohjuksia, jotka ovat laskeneet psykologista kynnystä näiden joukkotuhoaseiden käyttöön. Tätä laskevat myös vastapuolen ydinhyökkäyksen torjuntaan tarkoitetut ohjukset, joita on sijoitettu Romaniaan. Ydinsodaksi eskaloitumisen todennäköisyyttä lisää myös se, että osa ohjuksista voi kuljettaa sekä tavallisia että ydinpommeja. Näin ollen tavanomaisen aseistuksen käyttö voidaan erehdyksessä tulkita ydinasehyökkäykseksi, johon vastataan ydinasein.

Näistä ja monista muista syistä ydinsodan todennäköisyys on useiden asiantuntijoiden mukaan nyt suurempi kuin pahimpina kylmän sodan vuosina. Tämä oli esimerkiksi Yhdysvaltain entisen puolustusministerin William Perryn näkemys jo vuosi sitten, ja sen jälkeen tilanne on vain pahentunut. Tässä tilanteessa Euroopan valtavirran kyseenalaistamisella ja Suomen pysyttelyllä sivussa suurvaltojen aseidenkalistelusta voisi olla suuri merkitys.

Vanhan sanonnan mukaan kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan. Suomen hallitus torjuu ilmastonmuutosta keinoilla, joilla oli merkitystä pari vuosikymmentä sitten. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun laajoilla nettisivuilla ei mainita ydinsotaa kertaakaan. Suomi valmistautuu käytännössä 70 vuoden takaiseen sotaan ja samalla edistää toimillaan ydinsodan syttymistä. Virallinen ”turvallisuuspolitiikka” on erittäin vaarallista.

turvallisuus  turvallisuuspolitiikka