Loppuuko pöly imuroimalla?

15.12.2015

Eno

Ihmiset jauhavat maailmaa tomuksi.

Janne Kuusinen kysyy: Noin puolet elämästäni olen pähkäillyt, onko pölyn määrä maapallolla vakio, vai tuleeko esimerkiksi avaruudesta jatkuvasti lisää imuroitavaa? Tokkopa sentään vähenevät, nuo hiukkaset perin harmilliset?

Eno vastaa: Minullehan riitti pitkään pölyntorjunnaksi se, etten putsannut silmälasejani. Ei erottunut tomuhiukkaset, mutta kun alkoivat isommatkin esineet kadota yleiseen harmauteen, pesin sitten okulaarit. Ei olisi kannattanut, jouduin siivoamaan koko asunnon.

Pöly ei maailmasta lopu. Osa siitä syntyy elämisestä: huonepölyssä on nukkaa vaatteista, murenaa ruoasta, pieniksi jauhautuneita huonekaluja ynnä muuta. Asukkaat tuottavat suuren osan pölystä: joukossa on kuollutta ihoa, karvoja, hilsettä ja ties mitä ällöä.

Suuri osa asunnoissa majailevasta pölystä on kuitenkin kotoisin ulkoa. Arviot vaihtelevat, mutta taannoisessa amerikkalaistutkimuksessa tultiin tulokseen, että 60 prosenttia huonepölystä tulee ulkoilmasta. Ulkoa tuleva pöly pitää sisällään katupölyä, siitepölyä, tehtaiden päästöjä ja palamisen hiukkasia. Ja kyllä: avaruudesta tulee koko ajan lisää pölyä muutenkin epäsiistille planeetallemme. Laskelmien mukaan vuorokaudessa Maahan ropisee 40 tonnia pölyä.

Tutkimusten mukaan koko maailma on muuttunut pölyisemmäksi viimeisten sadan vuoden aikana. Toisin sanoen ilmakehässä leijuu entistä enemmän pientä hiukkasta. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta valistuneiden arvausten mukaan syynä voi olla esimerkiksi ilmastonmuutos. Kuumuus kuivattaa maaperää, joka hajoaa tomuksi. Maanviljelyllä ja ylipäätään ihmiskunnan touhukkaalla häseltämisellä voi myös olla osansa maailman pölyyntymiseen. Ilmakehän pölyllä pitäisi olla se hyvä ominaisuus, että se viilentää ilmastoa. Ilmeisesti ei kuitenkaan tarpeeksi torjuakseen kasvihuoneilmiön.
Sinänsä sääli. Olisihan se hienoa, jos voisi kuvitella pelastavansa maapalloa joka kerta, kun tomuttaa kamarin mattoa ulkorappusilla.

Tweet