Miten kirkot rahoittavat toimintansa ulkomailla?

30.11.2015

Eno

Verot ja almut pitävät kirkot tiellä.

Nimimerkki ”Kirkollisveronalainen” kysyy: Miten katolinen kirkko esimerkiksi Italiassa tai Espanjassa rahoittaa toimintansa? Tai ortodoksinen kirkko Venäjällä?

Eno vastaa: Se on muuten meidänkin pitäjässä taas katollinen kirkko. Posti-Arttuhan meni huopatalkoiden yhteydessä piruntorjuntabunkkerin katosta läpi, joten rakennus piti kattaa kokonaan uusiksi. Jälkimmäisellä kerralla remontissa käytettiin kirkollisverorahoja ja ammattilaisia eikä Posti-Artun laatuista talkoovoimaa.

Kirkko peri laajasti veroja jo keskiajalla. Kaikkien odotettiin maksavan kymmenyksen tuloistaan, jos ei muuten niin ennakkovuokrana taivaspaikastaan. Nykyään kymmenykset ovat historiaa: valtiolla on yleensä monopoli verotukseen.

Pohjoismaissa ja joukossa Euroopan maita kirkko saa siivun valtion kansalaisilta perimistä veroista. Italiassa ja Espanjassa kansalainen voi ohjata osan tuloveroistaan kirkolle. Italiassa tuloveroista voi suunnata 0,8 prosenttia katoliselle kirkolle tai joukolle muita uskonnollisia yhteisöjä.

Rahan voi myös antaa valtiolle, jonka pitäisi käyttää se sosiaalityöhön tai kulttuuriin. Käytännössä osuudella on rahoitettu muun muassa Irakin sotaan osallistumista vuonna 2004. Espanjassa rahaa voi lahjoittaa 0,7 prosenttia, joko kirkolle tai sosiaalityöhön.

Verotuksen lisäksi ympäri maailmaa kirkot saavat verohelpotuksia. Esimerkiksi Espanjassa kirkko ei maksa valtavasta maaomaisuudestaan kiinteistöveroa. Kirkoille annettavat lahjoitukset ovat myös usein verovähennyskelpoisia.

Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole erityisen tunnettu avoimesta ja läpinäkyvästä hallinnostaan. Kirkko itse sanoo tulojensa tulevan lahjoituksista. Se, ketkä lahjoittavat ja kuinka paljon, onkin sitten epäselvempää. Lahjoituksia tulee ilmeisesti kaikilta tasoilta. Ruohonjuuritasolla kirkko saa rahaa kynttilöistä, joita se myy hartauden harjoittamiseen reilusti käypää hintaa kalliimmalla. Vähemmän tarkasti tiedossa olevia lahjoittajia löytyy liike-elämästä. Venäjän ortodoksinen kirkko on ollut aina hyvää pataa valtion kanssa, oli sen johdossa sitten tsaari, politbyroo tai Putin.

Venäjän kirkko vakuuttelee köyhyyttään ja vaatimattomuuttaan, mutta toisaalta Moskovan patriarkka Kirill jäi taannoin kiinni kymmenien tuhansien arvoisen sveitsiläisen rannekellon omistamisesta. Kello oli tosin retusoitu pois patriarkan ranteesta, mutta näkyi pöydän pinnan heijastuksessa. 

Tweet