Onko se netti nyt niin

22.10.2015

Vesa Sisättö

Olen alusta alkaen suhtautunut internetiin hiukan penseästi. Löysin vanhan kolumnini, joka julkaistiin yllä olevalla otsikolla Länsiväylässä 6.10.1999. Päästelen siinä oikein kunnolla:

”Alaikäiset nettigurut, jotka kohkaavat maailman muuttumisesta erilaisten nettiheimojen kyläksi saavat minut edelleenkin poistamaan varmistimen mädästä tomaatistani” ja: ”Ajatukset että kirjoja, kouluja ja opettajia ei enää tarvita ’kun ne voi laittaa nettiin’ ovat yli-intomielten lyhytnäköistä haihattelua.”

Vähänpä tiesin internetistä tuolloin, mutta 16 vuoden surffaus, foorumeilla notkuminen, bloggaaminen ja Facebookin selaaminen eivät ole juuri muuttaneet mieltäni.

Viime aikoina olen miettinyt sitä tosiseikan tapaista, että internet tuottaa niukasti uutta. Se vain jakaa ulkopuolellaan syntyvää uutta tietoa ja tavaraa tehokkaasti, kuten rautatie tai sanomalehti aikoinaan.

Netti voi luoda uuttakin, mutta se ei kuitenkaan ole yhtä helppoa kuin kissavideon jakaminen. Parhaiten uutta tietoa netin avulla tuntuvat luovan markkinatutkijat ja tiedustelupalvelut.

Pahimmillaan nettibisnes on loisliiketoimintaa, joka pyrkii hyötymään toisten ihmisten oikeasta työstä. Parhaimmillaan oikeasti helpotetaan ihmisten elämää, kun tieto, tavara tai palvelu löytää kohteensa nopeasti. Netistä on helppo tarkistaa faktoja, mutta syvällisen tiedon omaksumiseen kirja on edelleen parempi ratkaisu. Jotkut voivat lukea kirjansa sähköisenäkin, minä en.

Vuonna 1999 tiivistin loppupointtini näin: ”Netti on kiva lelu. Siitä voi olla todellista hyötyäkin, kun tietää mistä hakea mitä. Ennen sitä pitää kuitenkin kuunnella tavallista opetusta, lukea paksuja kirjoja ja kypsyä arvioimaan tietoa.”

Onkin aika arvioida, onko internetistä yhtään mihinkään. Jos ei, olisi hyvä jos viranomaiset ryhtyisivät toimenpiteisiin sen sulkemiseksi.

Tai niin 1970-luvulla olisi tehty.

Tweet