Paljonko kokoista saadaan lämpöä?

18.6.2015

Eno

Kokkojen lämpö menee harakoille, mutta menköön.

Nimimerkki ”Vilukesäkissa” kysyy: Paljonko juhannuskokoista saataisiin lämpöä koteihin?

Eno vastaa: Asiahan olisi helposti laskettavissa, jos joku tietäisi montako juhannuskokkoa Suomessa tänäkin juhannuksena sytytetään. Voin toki heittää asiasta villin arvion keskivertojuhannuksen osalta – siis sellaisen juhannuksen, jolloin kokon polttaminen on luvallista eli metsäpalovaroitusta ei ole. Jonkin verran kokkoja poltellaan myös silloin kun metsäpalovaroitus on voimassa, kuten pelastusviranomaisten tilastoista voi lukea.

Karkeasti arvioiden vuosittainen määrä lienee jossain kymmenien (metsäpalovaroitus voimassa) ja kymmenien tuhansien välillä (metsäpalovaroitus ei voimassa, mutta hyvä sää). Maksimimäärää voisi haarukoida vesistöjen avulla: järvenranta ja kokko kuuluvat yhteen, joten luulisi, että hyvänä kokkovuonna kokkoja olisi vähintään niin paljon kuin Suomessa on isoja järviä eli noin 60 000. Kun merenrantaa, jokivarsia sekä kuivan maan kokkojakin piisaa, käytetään nyt arviona maksimimäärästä
100 000 kokkoa.

Isoissa kokoissa puutavaraa voi olla 5–10 kuutiota, mutta laiska tavallinen pulliainen tuskin jaksaa kasata suurempaa kuin parin kuution kokkoa. Puutavaran lämpöarvo irtokuutiometriä kohti vaihtelee lepän 740 kilowattitunnista koivun 1010 kilowattituntiin, tosin enemmistö puulajeista sijoittuu lähemmäs leppää kuin koivua. Tältä pohjalta lätkäisen kokkopuun lämpöarvoksi 800 kWh irtokuutiota kohden. Parin kuution kokko tuottaisi siis 1600 kilowattituntia energiaa.

Kun tämä kerrotaan sadallatuhannella, saadaan 160 miljoonaa kilowattituntia. Valtakunnan tason energiankulutuksessa käytetään yksikkönä terawattituntia. Energian kokonaiskulutus Suomessa oli noin 386 terawattituntia vuonna 2013 – juhannuskokot puhkuisivat vain 0,16 terawattituntia.


Mutta kysyit lämmityksestä. Lämmitykseen menee energiaa suomalaista kohti noin 9000 kilowattituntia vuodessa, määrä riippuu keleistä. Tuosta voi laskea, että juhannuskokoilla saisi lämmöt noin 18 000 suomalaiselle. Tarkemmin noin 17700:lle, joka on aika tarkkaan Forssan väkiluku, mikä ei voi olla sattumaa.  Toisaalta kokkojen määrä voi olla puolet pienempikin, viime vuosinahan on valiteltu kokkoperinteen hiipumista. Silloin lämpenisivät varpaat vain Muuramessa tai Närpiössä.

Juhannuskokon lämpö ei paljon auta talvipakkasilla. Meidän perällähän tämä on ratkaistu yhdistämällä joulu- ja juhannussaunat kokkoihin: perinteen mukaisesti Makkos-Oskari lämmittää joulu- ja juhannusaattoina ensin saunansa ja sitten polttaa sen. Ei mene lämmitys hukkaan, kun kokosta on iloa koko kylälle.

Tweet