Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
22.5.2015 8.09
Suomen linja eurokriisin hoitoon pysyy suunnilleen samana kuin aiemmin, perussuomalaisista huolimatta. Suomi ei halua laajentaa jäsenmaiden yhteisvastuuta veloista, mutta ei myöskään vastusta talouspolitiikan koordinaation syventämistä eikä pidä EU:n perussopimusten muuttamista ajankohtaisena.
Kirjaus on kokoomuksen toiveesta lieventynyt Juha Sipilän alkuperäisestä ehdotuksesta, jonka mukaan pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen.
Hallitus ei siis aja sitä, että kriisimaille lainaa myöntävä Euroopan vakausmekanismi purettaisiin.
Maahanmuuttolinjaus ei ole niin tiukka kuin olisi voinut pelätä. Sen epämääräiset kirjaukset saattavat kuitenkin antaa tilaa kiristyksiin esimerkiksi humanitaarisista syistä tulleiden mahdollisuuteen saada perheensä Suomeen, asumisperustaisen sosiaaliturvan kyseenalaistamiseen sekä sellaisten ulkomaalaisten käännyttämiseen, jotka ovat joutuneet turvautumaan sosiaalitukiin.
Työvoiman saatavuusharkintaa luvataan helpottaa, mutta niin monimutkaisin ehdoin, että käytännön muutos tuskin on merkittävä.
Kiintiöpakolaisten määrä on luvattu pitää ainakin viime vuosien tasolla. Maahanmuuttoryhmää vetänyt Juho Eerola kertoi Vihreälle Langalle, ettei ole sovittu, pidetäänkö kiintiö suurimman osan 2000-lukua voimassa olleessa 750 ihmisessä vai viimeiset kaksi vuotta Syyrian tilanteen vuoksi korotetussa 1050:ssa.
Päätös tehtäneen alkusyksyn budjettineuvotteluissa. Hallitus vastustaa EU-komission viime viikolla ehdottamaa turvapaikanhakijoiden jyvittämistä jäsenmaiden kesken erityistilanteissa, sekä uutta 293 hengen lisäkiintiötä Suomelle.
Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimuksen TTIP:n solmiminen on tärkeä tavoite, todetaan EU-linjauksessa. Linjaus ei ole yllättävä: kaikki hallituspuolueet kannattavat TTIP:tä. Linja ei muutu edellisestä hallituksesta. Sen ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) lobbasi TTIP:iä aktiivisesti.
TTIP-sopimukseen sekä EU:n ja Kanadan väliseen CETA-sopimukseen sisältyvään kiistanalaiseen investointisuojamekanismiin viitataan kirjauksella, että valtioiden oikeus syrjimättömään sääntelyyn on turvattava ”mm. ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan parantamiseksi”. ISDS-mekanismin myötä yritykset voivat vaatia valtioilta vahingonkorvauksia lakimuutoksista.
EU-työryhmän sorvaamissa linjauksissa sitoudutaan vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti. Ilmastopolitiikan kunnianhimosta, esimerkiksi EU-tavoitteiden kiristämisestä tarpeen mukaan, ei ole mainintaa. Teollisuuden kilpailukykyä ja kohtuuhintaista energiaa sen sijaan korostetaan vielä erikseen
Puheenjohtaja Markku Ollikainen vaatii ilmastopaneelin sivuilla strategiseen ohjelmaan selvää kirjausta tutkimukseen perustuvasta ja työllistävästä ilmastopolitiikasta.
Suomi ei aio edes yrittää saavuttaa tulevalla hallituskaudella kansainvälisesti lupaamaansa 0,7 prosentin kehy-osuutta, joka pitäisi saavuttaa jo tänä vuonna. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellyt työryhmä linjaa, että 0,7 prosenttia on yhä pitkän aikavälin tavoite, ”vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä”.
Kepan puheenjohtaja Elina Vuola sanoo, että linjaus kuulostaa tyypilliseltä Suomen linjalta.
”Tavoite kirjataan, koska siihen on sitouduttu, vaikka sitä ei aiotakaan pitää. Olisiko reilumpaa livetä koko 0,7-sitoumuksesta, ja sanoa kansainvälisillä foorumeilla, ettei Suomella ole aikomustakaan toteuttaa lupaustaan?”
Helsingin Sanomat kertoi alkuviikosta, että uusi hallitus haluaa tukea vientiä kehityspolitiikalla.
”Se ei saa tarkoittaa vienninedistämistä muutenkin kaventuvilla kehy-rahoilla”, Vuola sanoo.
Huoli Itämeren tilasta nousee useamman kerran esiin linjauksissa.
Esimerkiksi strategiatyön välituotoksen mukaan vuonna ”olemme (...) saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan” vuoteen 2025 mennessä.
Muotoilussa mainittu hyvä ekologinen tila tulisi kuitenkin EU:n meristrategiadirektiivin mukaan saavuttaa jo 2020. Se ei ole enää mahdollista.
”Jo nyt tiedetään, ettei tavoitteeseen voida kaikilta osin ehtiä. Esimerkiksi rehevöitymisen pysäyttäminen vie aikaa, ja ravinnekuorman pienentämisen osalta realistisempi tavoitevuosi on todennäköisesti 2027”, sanoo WFF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas.
”Tavoitteeseen liittyvä toimenpideohjelma on lausunnoilla ja valmistuu vuoden loppuun mennessä ja tähän olemme toivoneet rahoitusta hallitusohjelmasta.”
hallitusohjelma  eurokriisi  Maahanmuutto  vapaakauppa  energia  ilmasto  kehitysyhteistyö  Itämeri 
Tweet