Uuden eduskunnan feministit

21.4.2015

Annakaisa Suni

Tasavalta-blogi seuraa kevään eduskuntavaaleja.

Feminismi nousee valtavirtaan myös Suomessa. Eduskuntaan valittiin sunnuntaina 38 kansanedustajaa, jotka allekirjoittivat Feministiset vaalit -kampanjan tavoitteet (sekä joukko muita tasa-arvon kannattajia, esimerkiksi raiskauslakia tiukentanut edellinen oikeusministeri, rkp:n Anna-Maja Henriksson).

Luokittelin feministikansanedustajat heidän taustansa ja kampanjassa antamiensa lyhyiden vaalilupausten perusteella (lista ei ole kattava):

Vaikuttajafeministit

Nämä tyypit ovat tärkeissä asemissa suurissa puolueissa ja siksi heillä on loistavat mahdollisuudet edistää tasa-arvoa seuraavien neljän vuoden aikana. Keskusta on ainoana puolueena varma hallitukseen menijä, ja Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen kärkkyvät sen ministerinsalkkuja. Saarikko lupaa muun muassa tehdä parhaansa, että turvakotien toiminta saisi vakaamman pohjan.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen vasta juuri ennen vaaleja, mutta on uudessa puolueessaan tärkeässä roolissa ja mahdollinen ministeri. Ruotsissa feministiksi pätevöitynyt Vartiainen lupaa edistää vanhempainvapaiden ja työelämän uudistamista niin, että vastuu kodista ja ura jakautuvat tasaisemmin miesten ja naisten kesken.

Edellisen hallituksen pidetyin ministeri Erkki Tuomioja jatkaa varmasti hallituksessa, jos hänen puolueensa sdp sinne päätyy.

Vaikuttajiin kuuluu myös vaalien prosentuaalisesti suurimman voittajan vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, joka haluaa purkaa eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet.

Käytännölliset feministit

Nämä naisasianaiset ja -miehet eivät pelkästään listaa yleviä periaatteita, vaan lupaavat ajaa konkreettisia parannuksia tasa-arvoon.

He haluavat uudistaa perhevapaat 6+6+6-mallin mukaan (mm. vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, Emma Kari ja Jyrki Kasvi sekä vasemmistoliiton Li Andersson), edistää naisten asemaa kansainvälisissä rauhanprosesseissa (vihreiden Pekka Haavisto), tasata vanhemmuuden kulut äidin ja isän työnantajien kesken (mm. vihreiden Heli Järvinen ja Antero Vartia) ja lisätä turvakotien määrää (mm. vasemmistoliiton Silvia Modig).

Vasemmistofeministit

Esimerkiksi sdp:n tulevaisuuden toivolla Sanna Marinilla sekä vasemmistoliiton Hanna Sarkkisella ja Annika Lapintiellä feminismi liittyy olennaisesti vasemmistolaiseen talousajatteluun ja vahvaan valtioon.

"Lupaan toimia hyvinvointivaltion vahvistamiseksi ja laajentamiseksi. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on feminismiä 'in action'", kirjoittaa Lapintie.

Oikeistofeministit

Rkp:n Anders Adlercreutz perustelee feminismin talouden kautta: "Kilpailukykyisellä yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää syrjiviä rakenteita."

Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén on liberaalilla ja yksilökeskeisellä linjalla: "Naisena ja äitinä lupaan, että sukupuoleni ei rajoita unelmieni tavoittelemista."

Erityismaininta

Minuun iski parhaiten eduskuntaan pitkän tauon jälkeen palaavan vihreän Satu Hassin lähes runollinen lupaus: "Minua on pidetty feministinä jo ainakin 30 vuotta. Lupaan edelleenkin antaa siihen aihetta. Naisille kuuluu puolet maasta ja puolet taivaasta."

Näin moni uusista kansanedustajista allekirjoitti feministiset tavoitteet:

Keskusta 2/49
Kokoomus 4/37
Sdp 8/34
Vihreät 15/15
Vasemmistoliitto 7/12
Rkp 2/9

P.S. Tasavalta-blogi seuraa tästä eteenpäin hallitusneuvotteluja tasa-arvonäkökulmasta. Palaan myös eduskuntavaalien vähemmän ilahduttaviin tuloksiin, kuten abortinvastustajien, uskonnollisten konservatiivien ja sovinistien nousuun vaaleissa.

eduskuntavaalit 2015