Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Veden vapauttaja. Vapaa-ajan kalastajanakin tunnettu kaupunginvaltuutettu Jukka Relander haluaa purkaa Vanhankaupunginkosken padon.
Padonmurtajien marssi vie kohti lisäselvityksiä
15.4.2015 14.53
Helsingin kaupunginhallitus esittää lähiviikkoina, että Vanhankaupunginkosken padon purkamisen vaikutukset on selvitettävä.
Näin veikkaan. Kun tulevaisuudesta on kyse, niin varmaa tämä ei tietenkään ole. Juuri nyt padon purkajien osavoitto näyttää kuitenkin todennäköiseltä.
Helsingin ympäristölautakunta päätyi tiistaisessa kokouksessaan ehdottamaan, että padon purkamista selvitetään. Suurin piirtein samanlaisen lausunnon antoi pari viikkoa aiemmin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Hanke on poikkeuksellisen paljon kaupungin luottamushenkilöiden varassa. Purkuprojekti lähti vihreiden valtuutetun Jukka Relanderin valtuustoaloitteesta, jonka allekirjoitti hänen lisäkseen 48 valtuutettua 85:stä.
Kaupungin virkamiehistö ei ole hankkeesta innostunut. Kaupunginmuseon johtokunta ilmoitti maaliskuussa vastustavansa padon purkamista. Myös molemmissa lautakunnissa asian esitelleen virkamiehen pohjaesitys padon purkamista vastaan. Molemmissa lautakunnissa lopullinen lausunto muuttui purkamisen selvittämistä puoltavaksi, vihreiden valtuutettujen vastaesityksen pohjalta.
Seuraavaksi asiaa pohtii kaupunginhallitus, luultavasti joskus lähiviikkojen aikana. Hallituksen päätös käytännössä joko pitää padonpurkajien toiveet elossa tai tappaa ne. Toki hyvin tiukka äänestystulos hallituksessa voi valtuuston käsittelyssä vielä muuttua muuksikin.
Luultavasti hallitus päätyy samalle kannalle kuin lautakunnat. Suoraan purkamista puoltava kanta on epätodennäköinen, sillä ennen padon purkamista on joka tapauksessa tehtävä tarkkoja selvityksiä.
Ainakin ympäristölautakunnan esittelijän keräämän pohjustuksen perusteella nykyiset tiedot Vantaanjoesta ja etenkin padon purkamisen vaikutuksista siihen ovat hyvinkin heikot.
Purkamisen jatkoselvittely olisi kaupunginhallitukselle helppo ratkaisu. Etenkin, jos samaan selvitykseen leivotaan nykyisen kalatien eli itähaaran parantamisen selvittäminen padon purkamisen vaihtoehtona. Tätäkin molemmat lautakunnat ehdottavat lausunnoissaan.
Jatkoselvityksillä ei vielä sitouduta mihinkään kovin vaikeaan, kuten rahankäyttöön.
Epävirallinen painostus purkamiseen on vahvempi kuin säilyttämiseen. Kala-aktiivien ydinjoukko on ryhmittynyt Facebookissa näyttelijä-kalastaja Jasper Pääkkösen taa ja tottunut jo aiemmissa kalataisteluissa käyttämään muun muassa sähköpostivyörytystä vaikuttamisen välineenä.
Ja vaikka nettikyselyjen luotettavuutta voikin epäillä, niin sekä Helsingin Uutisten että Vantaan Sanomien kyselyissä yli 90 prosenttia vastaajista kannatti padon purkamista.
Sekä valtuustossa että kansalaisten joukossa ilmeisen laajasti kannatetun hankkeen tyrmäämistä helpompi vaihtoehto on lisäselvitysten tekeminen.
Toisaalta voi olla, että padon puolustajat vasta kokoavat rivejään. Sillä puolustajiakin löytyy myös muualta kuin virkamiehistä. Padon purkamista vastustetaan lähinnä esteettisistä ja kulttuurihistoriallisista syistä.
1870-luvulla rakennetun padon vieressä toimii Vanhankaupunginkosken museovoimala, jonka sähköntuotanto on mitätöntä, mutta jolla on historiallista arvoa.
Padon puolustajien mielestä koko koskimaiseman kannalta juuri pato on oleellinen ja museovoimalan arvo on juuri siinä, että se tuottaa yhä sähköä.
Mahdollinen taistelu padon purkamisesta käydään luultavasti vasta sitten, kun sen mahdollisista seurauksista on saatu aikaan kunnollinen selvitys.
Siihen mennessä padonmurtajien pitää saada riittävän suuri joukko kaupunkilaisista ja valtuutetuista uskomaan, että joen voi avata kaloille ja olla samalla tuhoamatta Vanhankaupunginkosken historiallista ympäristöä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
