Näin populismi toimii

19.2.2015

Annakaisa Suni

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.

Hidasta muutosta on vaikea huomata. Asuin Ruotsissa, kun äärioikeistosta ponnistavat ruotsidemokraatit pääsivät ensi kertaa valtiopäiville vuonna 2010.

Valtiopäivätalon lounasravintolassa muiden puolueiden edustajat eivät halunneet seistä samassa jonossa ruotsidemokraattien kanssa. Porvarihallitus teki ympäristöpuolueen kanssa sovun pakolaispolitiikasta, jotteivat ruotsidemokraatit päässeet vaa’ankieliasemaan.

Viime syksynä ruotsidemokraatit yli kaksinkertaisti paikkamääränsä valtiopäivillä. Enää heillä ei ole vaikeuksia löytää lounasseuraa.

Ensimmäisenä takkinsa käänsi kristillisdemokraatit. Puolue ehdotti juuri ennen joulua oleskelulupien muuttamista määräaikaisiksi ja pakolaisille maksettavien tukien pienentämistä. Valtiopäivien pienimmän puolueen ulostulon voi nähdä yrityksenä nostaa profiilia – tai porvariblokin testinä. Houkuttelisiko tiukempi maahanmuuttolinja äänestäjät takaisin?

Seuraava yrittäjä oli vaalitappion kärsinyt liberaalipuolue. Se vaati tammikuussa maahanmuuttajille muun muassa enemmän ”kannustimia” työntekoon.

Myös suurten puolueiden, maltillisen kokoomuksen ja sosialidemokraattien, kentällä osa toivoo maahanmuuton rajoittamista, vaikka puolueiden johtajat eivät ole muuttaneet linjaansa.

Populistit vaikuttavat yhteiskuntaan juuri näin: pelästyneet vanhat puolueet ottavat niiden vaatimuksia omalle asialistalleen saadakseen äänestäjänsä takaisin. Ruotsissa vanhat puolueet pitivät pintansa yllättävän pitkään.

Suomessa puolueita pelotti jo neljä vuotta sitten. Erityisesti sosialidemokraatit ja keskusta lähtivät perussuomalaisten eurokriittiselle linjalle.

Nyt Jussi Halla-ahon puolueelle kynäilemää maahanmuuttopoliittista ohjelmaa ei ilmeisesti pidetä erityisen tuomittavana.
Yksikään puolue ei ole ainakaan vielä ilmoittanut, että se ei voisi lähteä hallitukseen perussuomalaisten kanssa.