Loistava tulevaisuus

12.1.2015

Alvar Totinen

Kirjoittaja on alan mies, joka ampuu puskasta, koska se on helppoa.

Kuka olisi uskonut vielä viisi vuotta sitten, että journalismi täällä tulevaisuudessa kukoistaa ja voi hyvin? Uuden vuoden kunniaksi raportoimme tällä kertaa vuodesta 2020!

Täällä tulevaisuudessa menee siis hyvin. Kuka olisi uskonut, että printti on edelleen kuningas? Maakuntien aikuisväestö lukee vieläkin mielellään eiliset uutiset paperilta ja kauppias ostaa mielellään mainostilan, jonka ympärille eiliset uutiset taitellaan.

Kuka olisi uskonut sitäkään, että jatkuva toimittajien potkiminen pihalle todellakin teki lehdistä aiempaa ketterämpiä ja laadukkaampia? Nyt alalla odotellaan toiveikkaana ensimmäisiä yt-neuvotteluja, joiden tuloksena lehtiin ei jää ketään töihin.

Kaupallisella verkkojournalismillakin menee lujaa. Kuka olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut päätoimittajien puheita siitä, että markkinahäirikkö Yle estää kaupallista mediaa ansaitsemasta isoja rahoja verkossa?

Mutta nyt Yle on pantu ruotuun. Sen hommaksi on jätetty hartaustilaisuuksien radiointi ja teksti-tv:n rauhallinen päivittäminen – ei toki verkkoon. Ja kukapa olisi uskonut, että nyt suurin osa suomalaisista maksaa mielellään kolariuutisista Joensuusta ja valoviikkojen heikentymisjutusta Tampereelta.

Mutta entäpä toimittajat, miten lehdistä ja Ylestä irtisanotuille toimittajille on käynyt? No hyvin on käynyt, kukapa olisi sitäkään uskonut.

Osa on päässyt vihreälle oksalle Red Bullin, RAY:n ja Talvivaaran kaltaisten uusien mediavoimien tiedotusvälineisiin (Talvivaarastakin muuten on tullut se rahantekokone, joka sen piti olla, kukapa olisi uskonut).

Mutta suurin osa asuu Punavuoressa ja tekee tyylikästä ja todella pitkää joukkorahoitteista tutkivaa journalismia. Näitä pitkiä juttuja tilaavat ja lukevat lähinnä toiset pitkää ja tutkivaa journalismia tekevät punavuorelaistoimittajat. Yt-neuvotteluiden jäljiltä pitkän journalismin tekijöitä on kuitenkin tuhansia ja taas tuhansia, joten tilaajapohja on laaja ja vakaa.

Vuonna 2020 voimme siis todeta, että eteenpäin on menty ja paljon. Soittolistoista on esimerkiksi voitu luopua kokonaan, sillä ohjelmavirtaradiossa ei enää soiteta lainkaan kallista musiikkia. Sen sijaan ohjelma-aika täytetään kokonaan juontajaparin hyvällä ”läpällä”.

Sekä toimittajat että median kuluttajat voivat siis vuonna 2015 odottaa tulevaisuutta hyvillä mielin ja rauhallisena. Kuten myös hopeisten haalariasujen ja lentävien autojen ystävät, sillä nekin ovat vihdoin täällä.

Kuka olisi uskonut!