Älä hylkää ympäristöä, EU

17.12.2014

Annakaisa Suni

Ilmanlaadun parantamiselle ja jätteiden kierrätykselle EU:ssa kävi samalla lailla kuin soiden suojelulle Suomessa: ne siirrettiin hyllylle norminpurkutalkoiden nimissä.

EU-komissio esitteli eilen tiistaina työohjelmansa, eli "EU:n hallitusohjelman" vuodelle 2015. Komissio aikoo hylätä tai muotoilla uudelleen 80 jo pitkälle valmisteltua lakihanketta paremman sääntelyn nimissä.

Uuteen valmisteluun menee lakipaketti kiertotaloudesta, johon kuuluu säädöksiä jätteiden kierrätyksestä, pakkauksista ja elektroniikkaromusta. Myös ilmanlaadun parantamiseen tähtäävä direktiivi laitettiin hyllylle, samoin palkallisen äitiysloman pidentäminen 18 viikkoon kaikissa EU-maissa.

Suomalaismepeistä erityisesti Heidi Hautala (vihr) ja Sirpa Pietikäinen (kok) ovat huolissaan siitä, että ympäristönsuojelu ja työntekijöiden oikeuksien edistäminen tuomitaan turhaksi sääntelyksi .

Elina Grundström kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa, että "hyvä sääntely" näyttää tarkoittavan elinkeinoelämää rajoittavien säädösten purkamista.

On hyvä, että keskustelussa normien purkamisesta nousee esiin kriittisiä ääniä. Vielä jokin aika sitten media keskittyi kauhistelemaan sitä, että kauppahallissa ei voi syödä hampurilaista ja lohikeittoa samassa pöydässä.

Sopan ja purilaisten tapaisten, melkein kaikkien mielestä hölmöjen säädösten vaikutus talouteen ja ympäristöön on pieni. Jos halutaan isoja muutoksia, ratkaisut eivät ole helppoja. Esimerkiksi Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck harmitteli Helsingin Sanomissa sitä, että Helsingin kaupat ja ravintolat ovat kiinni kesäsunnuntaisin, kun risteilyturistit rantautuvat kaupunkiin. Syy on hänen mukaansa suomalaisen työvoiman kalleus.

Suomalaisen työn hintaa voidaan laskea, jos halutaan. Ympäristönsuojelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. Kyse on poliittisista valinnoista. On epärehellistä esittää ne yksinkertaisina ja kaikkia hyödyttävinä normitalkoina.

Jos sääntely yleisesti on saanut huonon maineen, kuulostaa EU-sääntely monen korvissa todelliselta peikolta. Monet itseään EU-kriittisiksi kutsuvat luovat kuvaa EU-laeista ylimääräisenä byrokratiana, joka päätetään Brysselin kabineteissa ja sysätään suomalaisten niskaan. Kannattaa muistaa, että suomalaiset ovat mukana päättämässä kaikesta EU-lainsäädännöstä.

EU-lainsäädännön tarkoitus ei ole luoda ylimääräisiä määräyksiä, vaan yhtenäistää lakeja 28 jäsenmaassa. Parhaimmillaan EU on yrittäessään löytää yhteisiä ratkaisuja maiden rajat ylittäviin ongelmiin. Siksi ympäristönsuojelun pitää jatkossakin olla EU:n ydintä.

eu  ympäristönsuojelu 

Tweet