Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
1.12.2014
Suomessa elää noin 140–155 sutta. Susikanta on puolittunut viime vuosien aikana. Syy susikannan heikkoon tilaan on susiin kohdistuva salametsästys sekä maa- ja metsätalousministeriön myöntämät lailliset sudentappoluvat.
Susitilanne on erityisen heikko Lapissa, missä susia on jäljellä enää noin 5–10 yksilön verran. Sudet on hävitetty Lapista tehoporotalouden tieltä. Poronhoitoalue kattaa kolmanneksen koko Suomen pinta-alasta.
Suden voidaan katsoa vähäisen lukumäärän takia olevan äärimmäisen uhanalainen laji. Tästäkin huolimatta valtio myöntää susien tappamiselle poikkeuslupia.
Susien tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että susi määritellään koko Suomessa Euroopan Unionin luontodirektiivin uhanalaisuusliitteeseen neljä, johon kuuluvat lajit ovat tiukasti suojeltuja. Tällä hetkellä susi on poronhoitoalueella luontodirektiivin uhanalaisuusliitteessä viisi, joka ei suojaa sutta yhtään, päinvastoin. Luontodirektiivin päivittäminen Lapin osalta on välttämätöntä.
Suomeen valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä uutta susikannan hoitosuunnitelmaa.
Hoitosuunnitelmaan pitää saada uskottavia kirjauksia, joilla susille turvataan elinmahdollisuus koko maassa. Susialueilla on tärkeää, että etsitään kestäviä ratkaisuja mahdollisten petovahinkojen ennaltaehkäisyyn. Koti-, tuotanto- ja lemmikkieläimet pitää suojata asianmukaisesti, ja koirien kanssa metsästettäessä pitää käyttää harkintaa.
Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että ministeriön suunnittelema susikannan hoitosuunnitelma onkin Suomen susikannan metsästyssuunnitelma. Susi on eläinlaji muiden joukossa, ja sen olemassaolo on turvattava. Nykymenolla sutta ollaan ajamassa Suomessa kohti sukupuuttoa.
Suomen heikko susitilanne on saanut huomiota myös kansainvälisesti. Tällä hetkellä muun muassa maailman suurimpaan eläinoikeusjärjestö Petaan (People for the ethical treatment of animals) kuuluva Peta UK kehottaa tukijoitaan ottamaan yhteyttä maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpoon (kok) ja Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtoseen. Orpoa pyydetään puuttumaan Suomen heikkoon susitilanteeseen, Lehtoseen vedotaan, koska järjestön mukaan Suomen kannattaisi keskittyä enemmän ekoturismiin.
Suomea markkinoidaan ulkomaille usein luontoystävällisenä matkailukohteena ja vieläpä usein susikuvilla. Tällainen mielikuvamarkkinointi antaa väärän kuvan Suomen todellisuudesta susien osalta.
Susien kannalta on tärkeää, että ihmiset puhuvat ja kirjoittavat päättäjille sekä lehtiin paikallisesti ja valtakunnallisesti. Asiallisten mielipiteiden tuominen esille myös Suomen rajojen ulkopuolella on hyödyllistä, ja sillä on vaikutusta susien tulevaisuudelle. Suomella on edustajia Euroopan unionissa, ja heille kirjoittaminen on helppoa. Maanomistajat voivat myös määritellä metsästysoikeuden rajoittamista siten, että heidän maillaan sutta ei saa metsästää. Tämä on mahdollista myös kunnille.
Nähtäväksi jää mikä paikkakunta julistautuu ensimmäisenä Suomen susiystävälliseksi alueeksi. Tällaiset toimet auttaisivat sutta konkreettisesti.
Susi on hieno eläin ja osa upeaa suomalaista luontoa. Annetaan susille niille kuuluva arvokas elämä ilman vainoa.
Tweet