Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
freeimages.com
Päästöongelma. Euroopassa pohditaan, miten päästöt saadaan vähenemään.
Ilmastosopimuksella kiire – puheenjohtaja vaihtuu pian ilmastojarruun
23.10.2014 5.55
EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään torstaina Brysseliin sopimaan yhteisestä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Tavoitteena on lyödä lukkoon EU:n yhteinen linja Pariisissa ensi vuoden lopulla järjestettävien kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pohjaksi.
Komission esityksen mukaan EU:n tulee vähentää kasvihuonepäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Käytetystä energiasta 27 prosenttia täytyy tulla uusiutuvista lähteistä, ja energiaa tulee säästää 30 prosenttia. Nykyiset tavoitteet ovat 20 prosentin päästövähennys, 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla ja 20 prosentin energiansäästö vuoteen 2020 mennessä.
Pohjoismaat, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ajavat kunnianhimoisia päästötavoitteita, kun taas Itä-Euroopan maat vastustavat tiukkoja tavoitteita.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) moittii 40 prosentin päästövähennystavoitetta kunnianhimottomaksi. Hän harmittelee myös sitä, että energiatehokkuustavoitteesta ei ole tulossa sitova, vaan ainoastaan suuntaa-antava.
Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) toivoo, että EU määrittelisi tavoitteeksi vähintään 40 prosenttia.
"Yhdellä sanalla on suuri merkitys, koska se mahdollistaa liikkumisen ylöspäin Pariisin neuvotteluissa", Tynkkynen sanoo.
Paine sovun syntymiseen loppuviikosta on kova myös siksi, että Eurooppa-neuvoston johtoon on siirtymässä puolalainen Donald Tusk. Nykyinen puheenjohtaja, belgialainen Herman Van Rompuy, ajaa kunnianhimoisempaa linjaa ilmaston suhteen ja haluaa sovun ennen puheenjohtajan nuijan luovuttamista Tuskille.
Kokonaistavoitteiden ei odoteta poikkeavan paljon komission esityksestä. Suurin kiistakysymys onkin tavoitteiden jakautuminen EU-maiden kesken.
Suomi on ajanut vahvasti ajatusta kustannustehokkuudesta: päästövähennyksiä tulisi kohdentaa köyhimpiin jäsenmaihin, koska rikkaat maat ovat jo tehneet ne toimenpiteet, joilla on suurin vaikutus päästöihin.
”On halvinta vähentää päästöjä maissa, joissa ilmastotalkoita ei ole vielä aloitettukaan”, kirjoittaa pääministeri Alexander Stubb (kok) Vieraskynä-palstalla keskiviikon Helsingin Sanomissa.
Stubbin mukaan nyt on tavoiteltava ”kustannustehokkaita, järkivihreitä ratkaisuja”.
Hallituslähteen mukaan ilmastopaketti oli tärkein syy siihen, että Stubb ajoitti Euroopan-kiertueensa syys-lokakuun vaihteeseen. Stubb lobbasi Suomen kantoja Berliinissä, Pariisissa ja Kööpenhaminassa.
40 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi päästökauppaan kuuluvilla sektoreilla tulee tapahtua 43 prosentin vähennys. Päästökaupan ulkopuolella tarvitaan 30 prosentin säästö.
Kiista vähennysten jakautumisesta maiden kesken koskee nimenomaan päästökaupan ulkopuolisia aloja, joihin kuuluvat liikenne, maatalous ja rakennusten lämmitys.
Köyhemmät jäsenmaat haluavat, että tavoitteet jaettaisiin suoraan bruttokansantuotteen mukaan: mitä suurempi bkt, sitä kovemmat vähennystavoitteet. Myös Saksa, Ranska ja Iso-Britannia voivat hyväksyä mallin. Suomen ajatus kustannustehokkuudesta ollaan kuitenkin ilmeisesti ottamassa huomioon.
Nykyisessä sopimuksessa suurimmat päästövähennykset ovat kohdentuneet rikkaisiin jäsenmaihin, ja kaikkein köyhimmissä maissa päästöt ovat voineet jopa kasvaa.
Kansallisen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen sanoo ymmärtävänsä hallituksen näkökantaa.
”Maataloudesta on vaikea vähentää päästöjä, joten paine jää lähinnä liikenteelle. Meillä on suosittu pyörillä kulkevaa liikennettä, ja bkt:n mukainen osuus kohdistuu meille aika rajusti, kun olemme EU:n vauraimpia maita.”
Ollikaisen mukaan suurempi osa vähennyksistä olisi pitänyt kohdistaa päästökauppasektoriin.
”Mielestäni koko EU:n päästökauppasektorin oikeuksien määrää olisi pitänyt vähentää rajusti. Kokonaispäästöjen vähentäminen on se tärkein asia, ja se olisi voitu tehdä paremmin.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
