Maalla on muksullakin mukavaa

7.4.2014

Eno

Tilastot tukevat maalaismyyttiä.

Nimimerkki ”Lisääntymistä suunnitteleva” kysyy: Kumpi on lapselle parempi tai turvallisempi paikka asua, maaseutu vai kaupunki?

Eno vastaa: Sinä siis odotat saavasi kysymykseesi puolueettoman vastauksen tällaiselta käytännössä ikänsä maalla asuneelta äijältä? Saamasi pitää!

Tutkimusten mukaan lapsille paras ympäristö on sellainen, jossa lapsi voi liikkua itsenäisesti ja löytää erilaisia toimintamahdollisuuksia. Perinteinen maalaiskylä on  mahtava esimerkki tällaisesta. Enpä olisi kaupungissa löytänyt kavereiden kanssa metsästä kantopommia, jolla sitten räjäytimme Öky-Korhosen vanhan maakellarin!

Vaan löytyyköhän mistään enää perinteisiä maalaiskyliä? Minun lapsuudessani maalaiskylä tarkoitti sitä, että joka puolella oli silmiä, jotka katsoivat lasten perään. Sen huomasi kyllä siitä, kuinka nopeasti kaikenlaisista konnuuksista jäi kiinni. Paitsi tuosta kantopommista emme jääneet. Olikohan viisasta kirjoittaa siitä tähänkään? Maalla ollaan pitkävihaisia.

Nykyään maaseudulla on kokolailla autiota. Lapsetkin saattavat lopulta viettää melko samanlaista elämää kuin kaupungeissa: eli istuvat suurimman osan vapaa-ajastaan auton takapenkillä matkalla harrastuksiin tai niistä pois.

Maaseutua pidetään turvallisena paikkana. Taannoisen tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia maaseudun asukkaista oli tätä mieltä. Väkivaltaa ei esimerkiksi tarvitse pelätä – millä sitä pelkäisi kun ketään ei ole lyömäetäisyydellä? Toisaalta jos jotain sattuu, poliisi tai palokunta on maalla kaukana.

Sinänsä tilastot tukevat käsitystä maaseudun turvallisuudesta lapsille ja nuorille. Esimerkiksi kaupunkilaisnuorille tapahtuu enemmän tapaturmia kuin maalaisnuorille. Kaupunkiympäristö on vaarallisempi ja siellä pääsee helpommin käsiksi päihteisiin. Totta! Meiltä kesti 16-vuotiaina hyvinkin puoli vuotta ennen kuin paikansimme isäukkoni viinatehtaan.

Maaseudun hyviin puoliin kuuluu myös se, että nuorilla on vähemmän vapaa-aikaa, jota he voisivat käyttää paheisiin tutustumiseen. Nuoret on nimittäin maalla pistetty usein osallistumaan talon töihin.

Viime kädessä lapsella on kuitenkin paras olla siellä, missä vanhemmatkin viihtyvät. Eli pohdiskele mahdollisen siippasi kanssa tarkkaan, onko maaseudulle muuttaminen molempien mielestä se aito unelmien täyttymys.

Maaseutua on myös monenlaista. Ensimmäiseksi ei kannata rynnätä synkkiin korpiin, vaan maalaiseloa voi harjoitella kevytmaaseudulla – esimerkiksi maalaiskunnassa, josta voi käydä töissä kaupungissa. Tällaisten seutujen väkimäärä on muuten viime vuosikymmeninä ollut kasvussa, toisin kuin syvän maaseudun.

Maaseututaajamat ovat myös hyvää kevytmaaseutua. Tosin meidän kirkonkylää en suosittele, täällä asuu kaikenlaista pahahattua ja Makkos-Oskari.

Kysy mitä vain, Eno tietää vastauksen!

Tweet