Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
26.9.2013
Kuuntelin eilen keskiviikkona tyrmistyneenä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan järjestämää keskustelua suomalaisista puolueista. Paneeliin oli kutsuttu edustajia vain neljästä suuresta eduskuntaryhmästä, ja konklaavin tavoite tuntui olevan rajata pienemmät puolueet pois tulevista hallituksista. Juontajana toiminut Evan johtaja Matti Apunen komppasi kvartettia minkä ehti.
Monen puolueen hallitusten suurimmaksi ongelmaksi nähtiin pitkät ja yksityiskohtaiset hallitusohjelmat, joiden mukaan pitää tarpoa neljä pitkää vuotta. Jos paneelissa olisi ollut myös pienten puolueiden edustajia, oltaisi kuultu debattia ja myös nykykäytännön puolustuspuheenvuoroja.
Sateekaarihallitusten ohjelmissa on paljon tekstiä, koska mukaan täytyy saada kaikkien mukana olevien tavoitteita. Tämä on edustuksellista demokratiaa. Ilman näitä sitoumuksia pienten puolueiden ei kannata lähteä mukaan, sillä mikään ei ole tuhoisampaa kuin olla hallituksessa nyökyttelevänä joo-joo-miehenä.
Sitä paitsi, kun hallitusohjelmaa tehdään ja se julkaistaan, poliitikoilla ja kansalla on vielä muistissa vaalilupaukset. Pitkässä ohjelmassa niitä on mukana enemmän kuin lyhyessä. Kyse on äänestäjien kuluttajansuojasta.
Tilaisuudessa julkistettiin Evan raportti Politiikan sekahaku. Esipuheessa Apunen ehdottaa Suomeen blokkivaaleja eli Ruotsin mallia, jossa hallituskumppanit olisivat tiedossa jo ennen vaaleja. Tämä sopisi tietysti vasemmistolle sekä Apusen ja Evan edustamalle oikeistolle. Ne olisivat todennäköisesti ne navat, joiden ympärille kavereita haettaisiin.
Apunen on ehdotuksensa kanssa heikoilla, sillä vasemmiston ja oikeiston yhteinen kannatus on tuoreissa gallupeissa jo selvästi alle puolet kansasta. Suurin osa suomalaisista ja viisi puoluetta kahdeksasta eivät asemoi itseään oikeisto–vasemmisto-akselille.
Evan johtaja väläyttelee muitakin tapoja koota blokkeja, mutta niissä toinen osapuoli jäisi niin heikoksi, että vaalikamppailu ja sitä myöten yhteiskunnan kehittäminen loistaisivat poissaolollaan.
Kirjassa innostutaan antamaan kansalle kaksi hallitusvaihtoehtoa. Kumpikin rakentuu punamullan varaan. Demarien ja keskustan kumppanina olisi joko kokoomus tai perussuomalaiset. Evan väki on nimennyt ensimmäisen vaihtoehdon "suuri koalitio" ja jälkimmäisen "säilyttäjät".
Sanoisin, että näin kestävyysvajekeskustelun aikaan varsin tarkoitushakuisesti laitettu.
Kirjoittaja on Vihreän Langan päätoimittaja.
eva pernaa apunen 
Tweet