Rasistinen möly toimii

21.8.2013

Jukka Vahti

Tällä viikolla Pasilassa iltapäiväruuhkassa bussiin nousi huntuun pukeutunut tummaihoinen nainen. Hän istui viereeni käytävän toiselle puolelle täpötäydessä bussissa ja laittoi jostain syystä kännykästään soimaan rukouskutsulta kuulostanutta särisevää laulua.

Tämä herätti kanssamatkustajissa ymmärrettävää hämmennystä ja moni kääntyi katsomaan, mistä ympäristöön nähden eksoottinen musiikki kuului.

Suomalaiskansalliseen tapaan suurin osa matkustajista piti kuitenkin katseensa tiukasti älypuhelimensa ruudussa.

Nousin jo kymmenen minuutin kuluttua pois bussista omalla pysäkilläni, mutta häiritsevällä äänenvoimakkuudella pakkosyötetty ja äänenlaadultaan heikko musiikkiesitys ehti jo siihen mennessä kiristää työpäivän väsyttämiä hermoja melko lailla.

Ärsyyntyminen johti musiikin luonteen ja sen soittajan kulttuuritaustan vuoksi myös mielenkiintoiseen itsereflektioon: Saako tästä ärsyyntyä? Ärsyttääkö minua meteli, sen lähde vai vain yksinkertaisesti naisen piittaamattomuus muiden matkustajien matkarauhaa kohtaan?

Asiaa aikani pohdittuani päädyin viimeisimpään vaihtoehtoon. Reaktioni olisi ollut vähintään sama, vaikka korvani vieressä olisi soitettu virsiä tai Mambaa tai joku olisi käynyt kovaäänistä kännykkäkeskustelua.

Ei sellaista tarvitse sietää.

Tällä viikolla perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on ollut otsikoissa kirjoitettuaan blogikirjoituksen "islamin luonteesta".

Hakkaraisen blogitekstin kaltaiset tuotokset eivät luullakseni edistä tai paranna keskustelua maahanmuutosta. Ne eivät silti ole yhdentekeviä, sillä ne ovat jo muokanneet keskustelua maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja ehkä myös käsityksiämme siitä, onko erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten välinen arkinen vuorovaikutus perimmäiseltä luonteeltaan keskimäärin ongelmallista vai mutkatonta. 

Tunteenomainen möly maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saavuttaa tavoitteensa, jos vähintään alitajuisesti rupeamme ajattelemaan bussissa viereen istunutta henkilöä ensin maahanmuuttajana ja sitten ihmisenä.

Silloin voi päätyä pohtimaan, onko poliittisesti korrektia mielessään paheksua kanssamatkustajien piinaamista, jos kyse on maahanmuuttajasta.

Samalla hämärtyy se yksinkertainen totuus, että häiritsevä käytös nyt vaan on häiritsevää käytöstä, ihan riippumatta häiriköijän iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta.

maahanmuutto  islam  rasismi 

Tweet