Luvassa lisäefektejä

31.8.2007 1.00

Taina Ahtela

Ilmastonmuutos voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä. Nyt pitäisi varautua siihen, mitä ei voida enää välttää, sanoo Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo.

Alkuvuoden sää on ollut poikkeuksellinen monella tavalla. Maailman meteorologijärjestön mukaan ennätyksiä on rikottu sekä lämpötiloissa että äärimmäisten sääilmiöiden määrässä.

Ja lämpenevää on luvassa. Brittiläisen tutkimusryhmän muutama viikko sitten julkaisemien ennusteiden mukaan ilmaston lämpeneminen hidastuu lähivuosina, mutta kiihtyy jälleen 2009. Ennusteen mukaan vuosina 2009–2014 lämpöennätyksiä rikotaan useaan otteeseen.

Ennusteen takana on uusi, aiempaa tarkempi ilmastomalli. Malli keskittyy seuraavaan kymmeneen vuoteen, kun yleensä ilmastoennusteet ulottuvat sadan vuoden päähän.

”Käsite ’lyhyen ajan ilmastoennuste’ on uusi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo.

Uusi malli huomioi ilmaston ja merten nykytilan. Alestalon mukaan lämpenemisen hetkellinen hidastuminen johtuu siitä, että valtameret ovat lämmenneet parina viime vuonna aiempaa hitaammin. Muutaman vuoden päästä merten lämpötilavaihtelu palaa normaaliuralle tai jopa nopeutuu.

”Lämpeneminen ei siis lopu”, Alestalo sanoo.

Pidemmällä aikavälillä ilmaston lämpenemisvauhtia on vaikea ennustaa yhtä tarkasti. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvio maailman keskilämpötilan noususta on 1,1–6,4 astetta seuraavan sadan vuoden aikana.

Yksi syy suureen haarukkaan on, ettei tulevien kasvihuonekaasupäästöjen määrää voida tietää.

Toiseksi, peliin voi puuttua vielä monta sellaista tekijää, jotka tunnetaan huomattavasti päästöjä heikommin.

Näitä mustia hevosia – Alestalon kielellä epälineaarisia lisäefektejä – ovat esimerkiksi merenpohjaan jäätyneen metaanin vapautuminen, mannerjäätiköiden sulaminen ja Golf-virran heikkeneminen.

”On paljon tekijöitä, joista on esimerkkejä maapallon pitkässä historiassa, mutta joita ei tunneta niin hyvin, että ne voitaisiin mallintaa”, Alestalo sanoo.

Esimerkiksi ikiroudan alla olevien hiilidioksidi- ja metaanivarastojen vapautumisen vauhdista ei ole niin varmoja arvioita, että päästöt voitaisiin huomioida malleissa. Yhtä vaikea on tehdä tieteellisiä arvioita mannerjäätiköiden sulamisvauhdista.

Epävarmuus ei tarkoita, että riskit olisivat pienempiä.

”Niille ei vain osata antaa aikataulua. Tilanne on sillä tavalla hälyttävä, että riskien olemassaolo tiedetään, mutta niitä ei tunneta riittävän hyvin.”

Tulvia Aasiassa, lämpöaaltoja Euroopassa ja lumisadetta Etelä-Afrikassa. Alkuvuoden sääilmiöt antavat esimakua tulevasta. IPCC:n mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään ja vahvistamaan äärimmäisiä sääilmiöitä.

”Tulvia ja kuivuuksia on aina ollut, mutta ilmastonmuutos tuo niihin lisäefektin: hellekaudet voivat olla vähän pidempiä ja kuumempia, sateet vähän rankempia. Ilmastonmuutos näkyy siinä, että ennätyksiä lyödään kerta kerralta uudestaan”, Alestalo sanoo.

Ihmiskunta on myös aiempaa herkempi äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamille tuhoille. Maailman väkiluku on koko ajan suurempi, ja väestöpaineen takia ihmisiä asuu entistä enemmän vaarallisiksi tiedetyillä alueilla, esimerkiksi matalalla maalla lähellä merenpintaa.

Yhteiskunta on myös aikaisempaa riippuvaisempi tekniikasta.

”Kun kaikki on sähköistä ja tietokoneistettua, pienikin vika vaikuttaa heti puoleen valtakuntaan.”

Ennusteet ovat synkkiä. Alestalon mukaan nyt on korkea aika ryhtyä toimiin.

”Suomessa on hyvä tietoisuus ilmastonmuutoksesta, mutta se on vasta ensimmäinen askel. Ihmiset pitäisi saada ymmärtämään, että toimenpiteitä tarvitaan ja niihin pitää suostua.”

Lämpenemisen hillitsemisen lisäksi tarvitaan sopeutumista. Alestalon mukaan sopeutumista ei saa nähdä käsien nostamisena pystyyn. Ilmasto lämpenee jo syntyneiden päästöjen takia joka tapauksessa vuosikymmenien ajan.

”Ehkä pitäisi puhua sopeutumisen sijasta varautumisesta. On varauduttava siihen, mitä ei voida enää välttää.”

Tweet