Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lämpenemisen vauhdittajat
31.8.2007 1.00
1. Merenpohjaan ja ikiroudan alle jäätynyt metaani vapautuu jään sulaessa.
”Metaanin määrää valtamerissä jääkasaumina ei tarkasti tunneta. Nykyinen arvio on 1 000–5 000 gigatonnia hiiltä. Ikiroudan alueet muun muassa Siperiassa ja Alaskassa ovat huomattavasti pienempiä kuin valtameret.
Verrattuina muihin hiililähteisiin – fossiilisina polttoaineina arviolta noin 20 000 gigatonnia – hiilen määrä metaanina ei siis ole hirveän suuri, mutta metaanin kasvihuonevaikutus on parikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Metaanikasaumat muodostavat melkoisen uhan, mutta niiden määrää tai paine-lämpötilapysyvyyttä ei vielä tiedetä.”
Merikemian professori Matti Perttilä,
Merentutkimuslaitos
2. Jäätiköt heijastavat sulamisen ja likaantumisen takia entistä vähemmän auringon lämpöä pois.
”Ilmasto lämpenee nopeimmin pohjoisella napa-alueella, ja yksi syy tähän on heijastusefektin heikkeneminen. Tumma ala kasvaa, jolloin lämpöä imeytyy mereen ja maahan enemmän.
Pohjoisen napajään kesäkauden pinta-alasta on huvennut kolmannes 1970-luvun lopun tasosta. Tämä on dramaattinen muutos.
Grönlannin jäätiköille on kertynyt nokea 1700-luvulta lähtien. Suurimmillaan hiilipäästöt olivat 1900-luvun alussa. Tutkijoiden mukaan noki voimisti kasvihuoneilmiötä Grönlannissa pahimmillaan moninkertaisesti hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Hiilipäästöt ovat sittemmin vähentyneet, syynä lienee parantunut polttotekniikka, uudet polttoaineet ja päästörajoitukset.”
Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna,
Ilmatieteen laitos
3. Trooppiset metsät tuhoutuvat.
”Maapallon metsäkato vastaa pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 20 prosentista ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisäyksestä.
Kaakkois-Aasiassa hiiltä vapautuu myös suosademetsien paksun turvekerroksen palaessa metsäpaloissa. Joinakin vuosina tästä on aiheutunut jopa 40 prosenttia maapallon koko hiilidioksidipitoisuuden lisäyksestä.”
Trooppisen metsänhoidon professori Olavi Luukkanen,
Helsingin yliopisto
4. Pienhiukkaset vähenevät.
”Pienhiukkaset, kuten rikkiyhdisteet ja pöly, viilentävät ilmakehää ja maanpintaa. Viilentävä vaikutus on suurin siellä, missä on eniten hiukkasia, eli urbaaneilla alueilla ja Aasian suurkaupungeissa. Pienhiukkaset ovat ”jarruttaneet” kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti 10–50 prosenttia.
Pienhiukkasten määrä lisääntyy tulevaisuudessa muun muassa Aasiassa, mutta vähenee Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hiukkasten viilentävä vaikutus ei todennäköisesti tule kasvamaan, joten tulevaisuudessa on odotettavissa kiihtyvää lämpenemistä.”
Tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen,
Ilmatieteen laitos
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
