Yksi kepulainen vastaa yli neljää vihreää

2.11.2012 11.32

Sammeli Heikkinen

Näidenkin vaalien jälkeen keskusta on suurin kuntapuolue. Se sai alle 19 prosentilla äänistä liki 32 prosenttia valtuustopaikoista. Suuri paikkamäärä perustuu siihen, että keskustan äänet muuttuvat tehokkaimmin valtuustopaikoiksi.

Kokoomuksen selvästi suurin äänisaalis oikeuttaa paljon pienempään, noin 18 prosentin osuuteen valtuutetuista. Saman siivun saa sdp. Vihreiden 8,5 prosentin kannatuksella taas tulee 322 paikkaa, vain reilu kolme prosenttia paikoista.

Keskustan saama ääni muuntui kunnanvaltuustopaikoiksi siis 4,36 kertaa tehokkaammin kuin vihreiden saama ääni. Ja noin kaksi kertaa tehokkaammin kuin kokoomuksen tai demareiden ääni.

Keskustan äänien teho perustuu siihen, että sen vahvin tukialue on maaseudun pienissä kunnissa. Ja niiden valtuustoon pääsee vähillä äänillä. Esimerkiksi Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Keski-Suomen Luhangalla valtuustoon pääsi kymmenellä äänellä. Keskustalla on seitsemän paikkaa viidestätoista.

Vihreiden vahvimmat linnakkeet taas ovat Suomen suurimmissa kaupungeissa. Siellä paikka maksaa: esimerkiksi Espoossa viimeinen valtuustoon päässyt vihreä sai 298 ääntä.

Sama pätee – vaikkakaan ei yhtä dramaattisesti – kokoomukseen ja sdp:hen, joiden kannatus on enimmäkseen kaupungeissa.

Perussuomalaisten nousu pienemmissä kunnissa näkyy siinä, että puolueen äänet muuttuivat valtuustopaikoiksi tehokkaammin kuin viime vaaleissa. Puolue sai paikoista suurin piirtein ääniosuuttaan vastaavan siivun. Vielä vuoden 2008 vaaleissa perussuomalaiset saivat liki kuuden prosentin ääniosuudella vain vähän yli neljä prosenttia paikoista.

Jos vihreiden saamat äänet olisivat olleet kuntavaaleissa yhtä tehokkaita kuin keskustan, vihreät olisivat saaneet ääniosuudellaan noin 1 400 paikkaa.

vihreät  kuntavaalit  puolueet 

Tweet