Persutko kärsivät nukkuvista? Tilastot eivät tue väitettä

1.11.2012 10.53

Sammeli Heikkinen

Jäikö perussuomalaisten voitto kunnallisvaaleissa odotettua vaisummaksi nukkuvien äänestäjien vuoksi? Näinhän arvioi aika moni vaaliasiantuntija ja päätoimittaja heti vaalien jälkeen.

Kotiin jääneen mahdollisen äänestyspäätöksen pähkäily on pelkkää arvailua. Mutta jos matala äänestysprosentti haittaa selvästi yhtä puoluetta, sen pitäisi näkyä vaalipiirikohtaisissa tilastoissa.

Vaikka vaalipiirit ovat keskenään erilaisia, niin pienimmässäkin on 13 kuntaa. Tämän luulisi tasoittavan ainakin suurimmat paikalliset erot.

Toisin sanoen, jos jonkun puolueen kannatus riippuu selvästi äänestysaktiivisuudesta, niin kannatuslukujen ja äänestysprosentin pitäisi seurailla toisiaan. Siis mitä korkeampi prosentti, sitä suurempi ääniosuus perussuomalaisille ja päin vastoin.

Perussuomalaisten kannatus nousi kaikissa vaalipiireissä. Pienintä nousu oli Helsingissä ja Uudellamaalla. Ja näissä vaalipiireissä äänestysprosentti oli todella koko maata alhaisempi. Eli hyvältä näyttää, hypoteesin kannalta siis.

Mutta suurin nousu tuli Pohjois-Karjalassa, jossa äänestysprosentti oli koko maan alhaisin. Puolue menestyi selvästi keskimääräistä paremmin myös keskimääräistä heikommin äänestäneissä Hämeessä, Kymessä ja Pohjois-Savossa.

Koko maata vilkkaammin äänestäneessä Lapissa persujen kannatus nousi selvästi keskimääräistä enemmän, mutta kaikkein parhaiten äänestäneessä Vaasan vaalipiirissä kannatuksen nousu oli keskimääräistä vaisumpaa.

Hypoteesi äänestysaktiivisuuden ja perussuomalaisten kannatuksen korrelaatiosta toteutuu vain kuudessa vaalipiirissä neljässätoista. Myöskään muiden puolueiden kannatuksen tarkastelu tällä tavalla ei paljasta mitään selvää yhteyttä äänestysaktiivisuuteen.

Tweet