1. Palkkatyön vaihtoehto

10.11.2006 5.56

Laura Kosonen

Prekariaatille joutilaisuus on kansalaisoikeus.

”Meille on tärkeämpää työstä kieltäytyminen kuin työn tekeminen. Kun työvoiman neuvotteluvoimaa parannetaan, myös työstä kieltäytymisen mahdollisuus kasvaa”, tutkija Jukka Peltokoski sanoo. Hän on Prekariaatti.org-verkoston aktivisti.

Verkostolle perustulossa on keskeistä työvoiman kontrolloinnin vastustaminen. Työn ja työttömyyden välinen ero kyseenalaistetaan. Perustuloa tarvitaan siihen, että ihmiset pystyvät elämään palkkatyön ulkopuolella. Toisaalta perustulo tekee myös keikka- ja projektitöiden tekemisen kannattavaksi: nykyisessä järjestelmässä vähäinenkin työ leikkaa heti tukia. Peltokoski huomauttaa myös, että palkkatyön osuus bruttokansantuotteesta alenee jatkuvasti.

Prekariaatin perustulopolitiikassa yhteiskunnan jäsenyys sinänsä pitää olla taloudellisesti palkittua. Peltokosken mukaan talouden keskiössä on tiedontuotanto, johon teollisen yhteiskunnan palkkatyömalli ei enää vastaa. ”Palkkatyö on usein vain suorittavaa työtä eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä taloudelle tärkeiden innovaatioiden kanssa.”

Perustulo tuo automaattisesti mukanaan myös nykyisen tukiviidakon karsimisen. ”Palkkatyön ympärille rakennetut tuet eivät vastaa ihmisten elämäntilanteiden moneutta. Ihmiset eivät ole pelkästään heterosuhteissa eläviä palkkatyöläisiä tai edes laillistettuja kansalaisia”, Peltokoski toteaa.

Peltokosken mielestä 700 euroa kuukaudessa on jonkinlainen ovh-hinta perustuloksi. ”Sillä summalla voisi noin suurin piirtein elää.”

Perustulon päälle tienattujen tulojen verotus on edelleen progressiivinen. Kun myös hyvätuloiset nauttivat perustuloa, se kerääntyy takaisin verotuksen muodossa. Peltokoski torjuu kritiikin pienituloisille jaettavasta ”ilmaisesta rahasta”. ”Kun pienituloinen saa lisää rahaa, se ohjautuu nopeasti kulutukseen, mikä ylläpitää talouden dynamiikkaa.”

Prekariaatin perustulo on vastikkeetonta. Perustulo kuuluu kaikille jonkin poliittisen yhteisön jäsenille, olipa kyseessä sitten kunta, valtio tai Euroopan unioni. ”Jos jotkut perustulomallit eivät allekirjoita tätä periaatetta, ne eivät ole perustulomalleja, vaan muuta poliittista propagandaa”, Peltokoski summaa.

Prekariaatti haluaa ylittää valtioajattelun. Niinpä perustuloa täytyisi ajaa Euroopan mittakaavassa. Myös rahoituksessa kansalliset budjetit voidaan kyseenalaistaa. ”Pitäisi tutkia kokonaan uusia rahoitusmuotoja, vaikka rahastopohjaisia malleja. Joka tapauksessa paine pitää kohdistaa pääomaverotuksen suuntaan.”