3. Kannustuslisä pienituloisille

10.11.2006 5.54

Laura Kosonen

Elinkeinoelämälle työnteko on kansalaisvelvollisuus.

”Sivistysvaltio antaa kansalaisilleen perusturvan. Toisaalta vastuu oman elintason rakentamisesta on ihmisellä itsellään. Perustulo on näiden periaatteiden yhdistämistä”, toteaa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja Risto E. J. Penttilä. Penttilä on pohtinut perustuloa 1990-luvulta lähtien, mutta haluaa korostaa, etteivät hänen ajatuksensa perustu tarkkoihin laskelmiin.

Elinkeinoelämän piirissä perustulon keskeinen ominaisuus on työhön kannustaminen. Perustulo yhdistettynä vaikkapa pätkä- tai keikkatöihin antaa elämiseen riittävän tulotason.

Penttilän mielestä perustulon ei yksinään pidä riittää elämiseen. ”Kun puhun perustulosta, puhun työkykyisistä ihmisistä, jotka pystyvät hankkimaan elantonsa itse.”

Penttilän ajattelussa perustulo koskee kaikkia vauvoista vaareihin. Se korvaa lapsilisät esimerkiksi niin, että pieni lapsi saa puolet aikuisen perustulosta, ja tulon osuus nousee asteittain 16 ikävuoteen mennessä. Myös eläke on perustuloon sidonnainen. Peruseläke lasketaan kertoimella, joka on suurempi kuin työikäisen perustulo. ”Tuloksena on liukuva malli, joka sisältää koko elämänkaaren lapsilisästä perustuloon ja eläkkeeseen.”

Penttilä suhtautuu varauksellisesti ylimääräisiin tukiin vaikkapa yksinhuoltajille, koska haluaa pitää mallin mahdollisimman yksinkertaisena. ”Köyhyys on aina suhteellista”, hän muistuttaa.

Elinkeinoelämä liittää usein perustuloon ajatuksen tasaverosta, näin tekee myös Penttilä. ”Ideaalimalli on perustulo yhdistettynä tasaveroon. Tuloissa on kuitenkin verovapaa osuus, mikä kannustaa vastaanottamaan mitä tahansa työtä”, Penttilä sanoo. Penttilä heittää esimerkiksi EVA:n ekonomisti Martti Nybergin tasaveromallin, jossa verovapaa osuus on 7 000 euroa vuodessa ja tasaveroprosentti 29.

Penttilän lähtökohta on kustannusneutraali malli, jossa valtiolle kertyy yhtä paljon verotuloja kuin ennenkin. ”Olen huomannut, että jos ehdottaa mitään muuta kuin kustannusneutraalia perustuloa, keskustelu loppuu siihen paikkaan.”

Penttilä on kuitenkin vakuuttunut, että sosiaaliturvan kustannukset pienenisivät. ”Byrokratia vähenee ja ihmiset siirtyvät passiivisuudesta aktiivisuuteen”, hän toteaa.