Vihreiden kansanedustaja tuomittu halla-ahonpilkasta

2.7.2012

Vesa Sisättö

Mestari ja kansanedustaja Jussi Halla-ahon kutsuminen ”herkkähipiäiseksi eiralaiseksi nahkiaiseksi” maksoi vihreiden kansanedustaja Riinariina Hampunheimolle 20 päiväsakkoa. Tuomio halla-ahonpilkasta annettiin Helsingin käräjäoikeudessa. Persurauhan rikkomista koskenut toinen syyte käsitellään, kun poliisi on ehtinyt kuulla kaikkia 87 389:ää loukatuksi ilmoittautunutta persua.

Halla-aholaisuudelle ja persuille annettu uskonnon status on viime vuosina alkanut kaduttaa politiikan ammattilaisia. Lukuisiin lahkoihin jakautuneet halla-aholaiset ja persut uskovat mitä vain, kunhan sitä perustellaan mamujen uhalla tai julistetaan mokuttajien salajuoneksi. He myös uskovat, että uskonnon perustajat Halla-aho ja Soini palaavat vielä jonain päivänä kantamaan vastuuta sanoistaan.

Uskonnon asema myönnettiin, kun muut poliittiset toimijat eivät enää jaksaneet kuunnella perussuomalaisten ja Halla-ahon toistuvaa marttyyriksi heittäytymistä.

”Ei sitä vinetystä kestänyt Erkkikään” kuvaa nimettömänä pysyttelevä kansanedustaja viitaten veteraanipoliitikko Erkki Perälään.

Himolukijat riemuitsevat unikirjoista

Vuosikymmeniä jatkunut valitus siitä, ettei kenelläkään ole enää aikaa lukea kirjoja, on vihdoin päättymässä. Unikirjat ovat lyöneet itsensä läpi muutamassa kuukaudessa.

Keksintö on toimintaperiaatteeltaan yksinkertainen aivosähkömanipulaattori. Unennäkö ja kirjan tapahtumien kuvittelu päässä ovat pitkälti samanlaisia tapahtumia. Niinpä romaani voidaan purkaa sähköiseksi koodiksi ja syöttää suoraan lukijan aivoihin, jolloin tämä kokee sen unena.

Koska unessa asiat tapahtuvat yleensä reaaliaikaa nopeammin, Dostojevskin tuotannon voi todellakin nyt nauttia yhdessä yössä.

”Unikirjat ovat nostaneet elämänlaatuani merkittävästi”, kuvailee yleisen kirjallisuuden professori Austere Maria de Laonar’d’londonberry Tampereen yliopistosta. ”Aiemmin vietin kaikki illat nenä kiinni kirjassa. Nyt olen löytänyt television ilot – kohta alkaakin Tuunaa mun autokatos Suomi, pitää mennä – ja oon kuullut sellaisestakin kuin internet, siihenkin aion vielä tutustua!” de Laonar’d’londonberry huikkaa poistuessaan.

Ainoa ryhmä, joka on suhtautunut unikirjoihin nihkeästi, on lukupiirien harrastajat. ”Ennen kukaan ei ollut koskaan lukenut sovittua kirjaa, joten saatoimme keskittyä puolimakean sherryn nauttimiseen ja poissaolevien jäsenten elämän ruotimiseen. Nyt kaikki ovat lukeneet kirjan ja meidän on oikeasti keskusteltava siitä”, valittaa Maj-Britt Pornö Yleisen rouvasyhdistyksen lukupiiristä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 21. kesäkuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet