Uutisia ei-mistään

28.5.2012

Kaino Riesu

Toimittajia on koulutettu muistamaan, että rikoksesta epäiltyä ei saisi puhutella ”syylliseksi”, ”murhaajaksi” tai vaikka ”lapsenraiskaajaksi” ennen kuin oikeus on hänet siksi todennut.

Tästä seuraa, että toimittajat koneellisen kiltisti puhuttelevat ”epäillyiksi” myös niitä joka suhteessa ilmiselviä tapauksia, jotka ovat itse tekonsa tunnustaneet ja joiden syyllisyydestä ei kellään muulla kuin toimittajilla ole enää epäilystä.

Joku raja saisi olla siinäkin, miten pitkään Anders Behring Breivik on vienosti vain joukkomurhasta ”epäilty” tai ”syytetty”.

Vielä tätäkin pahempaa kärsimystä tuottaa lukijalle uutisointi, jonka aiheena ovat erilaiset ääliömäiset tutkintapyynnöt. Vaikka rikosilmoituksen tai muun tutkintapyynnön voi lain mukaan tehdä kuka tahansa kaheli millä tahansa perusteella, toimittajat luulevat, että kyseessä on aina erityisen merkittävä asia, josta on syytä laatia uutisia.

Tammikuun presidentinvaalikampanjan aikana toimitukset väänsivät uutisia siitä, miten Kansallinen kivääriyhdistys NRA (!) oli tehnyt tutkintapyynnön vilpilliseksi epäilemästään Pekka Haavistosta.

Bristolin yliopisto oli nimittänyt tätä tittelillä ”Benjamin Meaker Visiting Professor”. NRA:n englannintaidoilla käsite ”vieraileva luennoitsija” suomentui akateemisen oppiarvon väärentämiseksi. Kampanjatoimisto selvitti asian, mutta oikaisut mediassa jäivät vähiin.

Maaliskuussa joku teki poliisille tutkintapyynnön Paavo Väyrysen kampanjamukeista. Höntin rikosilmoitushankkeen uutisoivat näyttävästi kaikki. Paljon pienemmällä kerrottiin parin viikon kuluttua, että poliisi ei katsonut tarpeelliseksi aloittaa asiassa edes esitutkintaa.

Samoihin aikoihin perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen teki oikeuskanslerille tutkintapyynnön ministeri Stefan Wallinista, joka oli Oinosen mielestä ”pelannut puolue- ja kielipoliittista peliä” varuskuntien lakkauttamisessa. Kansleri ei löytänyt Wallinin toimista huomauttamista. Mediaväki taas ei lainkaan huomannut kysyä, kumpi nyt ”politikoi”, Wallin vai Oinonen. Saati, että se lienee kummallekin yhtä sallittua, poliitikkoja kun ovat.

Huhtikuussa viestimet kertoivat, että Saksassa toimiva Rhein-Neckarin suomalainen seurakunta pyytää eduskunnan oikeusasiamieheltä selvitystä kirkon toiminnan laillisuudesta: kirkko ei ole järjestänyt ”epäluottamusta nauttivalle papille” sijaista neljään jumalanpalvelukseen! Nollauutinen kertoi ennen kaikkea kyseisen seurakunnan työilmapiiristä.

Tutkintapyyntöjen tekeminen on monelle hassunhauskalle taholle helppo ja halpa tapa saada asialleen julkisuutta. Temppu toimii niin kauan kuin toimittajat eivät tule kysyneeksi, onko moisen hömpän uutisoinnissa vähintäkään järkeä.

Nimimerkki on sivutoiminen mediakriitikko, joka käyttää koston pelossa nimimerkkiä. Kirjoitus on julkaistu alunperin 25. toukokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet