Aineeton asu hurmaa

1.6.2012

Vesa Sisättö

Vielä 2000-luvun alussa kaupungilla kalsareissaan tai alastomana vastaan tullut ihminen olisi hätkäyttänyt tai herättänyt jopa viranomaisten huomiota. Konseptivaatteiden läpimurto on muuttanut katukuvaa radikaalisti.

Konseptivaatteiden historia juontaa juurensa 2010-luvun alun valmiiksi revityistä ja tuhrituista vaatteista. Tie käsitteelliseen pukeutumiseen aukeni, kun vaatteen tehtävänä ei enää ollut suojata, peittää tai olla tyylikäs. Konseptivaate on ekologinen 2030-luvun ratkaisu.

Nykyään kuluttaja ostaa konseptivaatekaupasta käsiteasun, joka ilmestyy ostajan profiiliin sosiaalisessa mediassa. Koska käsitevaatetta eivät rajoita materiaaleihin tai geometriaan liittyvät seikat, suosituimpia malleja ovat esimerkiksi viime viikkoina olleet Punainen Derivaatta, Skolioosi ja Martti Miettusen III vähemmistöhallitus (29.9.–15.5. 1977).

”Vaate voi olla kirjasto, tietokanta, luettelo homoseksuaalisista paaveista, kolme autonrämää wisconsinilaisella takapihalla tai punajuuri”, ylistää konseptivaatesuunnittelija Lawrence ”Der Köntsä” Kewl.

Valtiovarainministeri Jenni-Sylva Rekku-Paistikas hätkäytti eduskunnan kyselytunnilla pukeutumalla edellä mainittuun 1970-luvun politiikkaa henkivään asuun. Ministerin historiantajuista asuviittausta kiiteltiin jopa oppositiossa, kun kansanedustajat saivat tarkistettua somesta, mitä hiukan alastomalta vaikuttaneella ministerillä todella oli päällään.

Kreikan vaalifestivaali käynnistyy jälleen

Vaalikulkueiden kylttejä maalataan ja äänestyspaikkoja koristellaan, kun Kreikan 40. perättäisten parlamenttivaalien valmistelut alkavat. Kreikkalaiset ovat jo 20 vuotta äänestäneet parlamenttivaaleissa puolivuosittain. Ensimmäiset noin kymmenen kertaa maahan koetettiin uusintavaaleilla saada parlamentti, joka olisi pitänyt maan eurossa ja jatkanut säästötoimia, mutta sen jälkeen vaalit itse alkoivat korjata maan taloustilannetta.

”Oli merkittävä turismi-innovaatio tehdä parlamenttivaaleista puolivuosittainen karnevaali, jossa ouzo virtaa ja buzuki soi”, kertoo politiikan tutkija Konstikos Dipadapapopopoulos Ateenan yliopistosta. ”Nyt kaikki tietävät, että vaalit ja Kreikka kuuluvat yhteen – olemme todellinen demokratian kehto!”

Vaalifestivaalien tuomat turistieurot nostivat Kreikan talouden jaloilleen. Sivutuotteena maa on ollut ilman toimivaa hallitusta jo parikymmentä vuotta, mutta se ei tunnu menoa haittaavan.

”Kukaan ei muutenkaan pitänyt hallituksesta, se teki aina jotakin väärin”, toteaa Dipadapapopopoulos ja viimeistelee vaalivalvojaisiin tekemäänsä paljettiasua.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 25. toukokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet