Lapsille koulutusta reilun kaupan mämmillä

16.5.2012

Vesa Sisättö

Pieni toivon säde on valaisemassa ällistyttävän nopeasti kehitysmaaksi vajonnutta Suomea. Ensimmäinen suomalainen reilun kaupan tuote, Reilun kaupan mämmi, on tulossa vauraiden brasilialaisten ja kiinalaisten aamiaispöytiin.

Reilun kaupan mämmiin käytetty ruis tulee viljelijöiltä, joille on taattu kunnollinen hinta tuotteestaan.

”Reilun kaupan mämmin ansioista voin lähettää lapseni kouluun ja jos sairastun, minulla on varaa lääkäriin”, kertoo pienviljelijä Pentti-Matti Pärstä Kuhmosta.

Kainuun alueen viljelijöiden elämää on varjostanut alueella riehuva sisällissota. Hallituksen joukot koettavat jahdata Kainuun Demokraattisen Kansan Rintaman (KDKR:n) sekä Kainuun Kansan Demokraattisen Rintaman (KKDR) sissejä, jotka taistelevat toisiaan ja alueen raunioittaneita ulkomaisia kaivosyhtiöitä vastaan.

”Suomi kärsii siitä, että maan sinänsä runsaat luonnonvarat ovat ajautuneet ulkomaisiin käsiin, jotka maksavat niiden hyödyntämisestä vain mitättömän korvauksen. Reilun kaupan metallit voisivat olla ratkaisu. Suomen ongelmahan on, että kaivosoikeudet annettiin ulkomaisilla yrityksille käytännössä ilmaiseksi jo vuosikymmeniä sitten”, kuvailee Hector Jesus-Odin Doughnut d’Orleans Kansainvälisestä Reilun Kaupan edistämisyhdistyksestä.

Reilu kauppa on parhaita tapoja auttaa Suomen kaltaisten alikehittyneiden maiden kansalaisia. Normaali kehitysapu ei aina toimi. On esimerkiksi arveltu, että suuri osa Suomen saamasta kehitysavusta kuluu jallushotteihin marraskuussa vallan kaapanneen eversti Teuvo Hakkaraisen juntan lähipiirissä.

Aivot netissä, kroppa töissä

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat vihdoin ratkaisseet internetin käytön tuoman tehottomuusongelman. Kun ihminen selaa nettiä – eli länsimaissa keskimäärin 14–18 tuntia vuorokaudessa – hänen ruumiinsa on jouten. Tästä seuraa valtava määrä tehottomuutta.

MIT:n tutkimusryhmä on kehittänyt aivoihin sijoitettavan istutteen, jonka avulla netin selailu voi jatkua, vaikka kroppa tekisi jotain muuta. Istutteen käyttäjä voi nauttia hauskoista videoklipeistä, nokkelista meemeistä ja elähdyttävistä Facebook-keskusteluista samalla kun hänen ruumiinsa tiskaa, imuroi tai toimii loton virallisena valvojana.

Ruumiin tehtävät voidaan ohjelmoida tarvittaessa etänä. ”Myös armeija on osoittanut kiinnostusta keksintöämme kohtaan. Ehkä jo lähitulevaisuudessa sotilaat voivat klikkailla LOLcats-kuvia samalla, kun heidän kroppansa puhdistavat sudanilaisia kyliä islamistikapinallisista ja heiltä näyttävistä”, kehaisee tutkija Germany Bahnhoff MIT:stä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 11. toukokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet