Harmaa talous kuriin – myös ravintoloissa

14.3.2012

Esa Suominen

Viime aikoina Suomessa on ilahduttavalla tavalla havahduttu harmaan talouden ja veronkierron aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin. On arvioitu, että Suomen harmaan talouden koko olisi vuonna 2008 ollut noin 10–14 miljardia euroa. Tämä on 5,5–7,5% bruttokansantuotteesta ja laskennalliset veromenetykset ovat 4–6 miljardin luokkaa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista valtion vuoden menoista. Kyseessä on siis valtaisa menetys.

Harmaa talous vaikuttaa laajalti. Paitsi menetettyjä verotuloja ja siten huonompia palveluita ja turvaa, se tarkoittaa kilpailun vääristymistä markkinoilla, työntekijöiden puutteellisia sosiaalietuuskertymiä sekä yleistä moraalin rappeutumista. Laskun maksavat rehelliset yrittäjät menetettyinä urakoina ja palkansaajat korkeampina veroina ja maksuina.

Harmaata taloutta esiintyy erityisesti paljon työvoimaa käyttävillä toimialoilla. Usein siihen yhdistyvät myös ulkomaisten yritysten tai ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset. Eräs pahimmista ongelma-aloista on majoitus- ja ravitsemusala. Tämän alan yrityksistä jopa 90 prosenttia arvioi kilpailuhaittojen olevan vähintään kohtuullisen suuria joidenkin yritysten harjoittaman veronkierron vuoksi. Harmaan talouden arvioi alalla lisääntyneen yli puolet yrityksistä.

Mittakaavaa ongelman suuruuteen saadaan myös luvuista. Majoitus- ja ravitsemuselinkeinon osuus bruttokansantuotteesta on 1,6 prosenttia mutta sen osuus harmaasta taloudesta Suomessa on arvioiden mukaan 6 prosenttia, eli lähes nelinkertainen alan kokoon nähden. Laajalle levinneen harmaan talouden merkitys näkyy alan tuotannon ja työllisyyden kehityksen hidastumisena. Pimeäksi liikevaihdoksi on arvioitu peräti 670 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin valtion asumistukeen koko vuonna käyttämä summa.

Eräs erityisesti ravintola-alalla tapahtuva tapa kiertää lakisääteisiä veroja ja maksuja on paitsi pimeän työvoiman käyttö, myös kirjanpidon ohittava myynti, alkoholilainsäädännön rikkomukset tai alipalkkaus. Pahimmillaan erityisesti pimeän työvoiman käyttämiseen on liittynyt jopa ihmiskaupan piirteitä. Usein ulkomailta tulleita, oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä käytetään häikäilemättä hyväksi. Kuitin saamisen vaikeus ravintolaostoksen yhteydessä on myös usein merkki veronkierrosta.

Mitä voidaan tehdä? Keinoja on monia. Lähtökohtana on kuitenkin kaikissa tilanteissa riittävien viranomaisresurssien turvaaminen. Vaikka rangaistuksia kovennettaisiin, ei tästä ole hyötyä mikäli kiinnijäämisriski on minimaalinen. Tämän vuoksi viranomaisilla tulee olla riittävä määrä voimavaroja tarkastusten tekemiseen.

Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla tehokkaana keinona voitaisiin nähdä tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönotto Ruotsin mallin mukaan. Näillä koneilla kassatapahtumien manipulointi estettäisiin ja raportointi viranomaisille olisi helppoa. Ongelmaksi nousee ainoastaan kustannus, joka kohdistuisi myös rehellisiin yrittäjiin. Myös kuitinantopakko, jota tehostettaisiin rikesakkomenettelyllä, toisi myyntiä päivänvaloon.

Vastuuta on myös asiakkailla. Oletko sinä pohtinut miksi jotkut ravintolat kykenevät myymään tuotteitaan huomattavan edullisesti? Oletko sinä saanut kuitin ostoksistasi, tai voinut olla varma, että työntekijöitä kohdellaan inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti? Silmien sulkeminen voi lämmittää mieltä pienen hetken tässä päivässä, mutta lasku voi kasvaa keittiön kautta nopeasti suureksi.

Kirjoittaja on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallintopäällikkö ja puheenjohtajan erityisavustaja. Hän on työskennellyt aiemmin sdp:n poliittisen osaston päällikkönä.

Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä aina välttämättä vastaa minkään tai kenenkään muun kantaa.

Tweet