Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuntakentän neljä kerhoa
23.2.2012 13.52
Kuntaliitokset voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään.
Pääkaupunkiseudun kaavailtu suurkunta on oma tapauksensa. Toisen ryhmän muodostavat yliopistokaupunkien ja ympäryskuntien liitokset. Kolmas ryhmä on pienempien kaupunkien ja niiden vaikutusalueen kuntaliitokset.
Ja sitten ovat vielä maaseutukuntien väliset liitokset. Näissä on monesti kyse välttämättömästä valinnasta. Pienen, talousvaikeuksiin ajautuneen kunnan on hypättävä naapurikunnan syliin.
”Maaseutukunnissa liitoksissa on kyse peruspalvelujen takaamisesta kuntalaisille tulevaisuudessakin. Pienen kunnan pieni talous voi heilahtaa pahasti jo siitä, jos pari kuntalaista saa erityisen kallista hoitoa vaativan sairauden”, sanoo erityisasiantuntija Markus Pauni Kuntaliitosta.
Yliopistokaupunkien ja pääkaupunkiseudun kuntaliitosten motiivi taas ei ole peruspalvelujen turvaaminen. Pääasiassa kasvukeskusta reunustavilla kunnilla on kyllä rahaa palveluiden järjestämiseen.
”Näissä liitoksissa puhutaan koko seudun kilpailukyvystä ja maankäytön, asumisen sekä liikenteen järjestämiseen liittyvistä asioista. Kuntaliitos pitäisi ajatella ja valmistella niin, että kaikki voittavat.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
