Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
13.12.2011 10.26
Stockmann myy Helsingin keskustassa Rovaniemellä tuotettua Lapin Lihan poroa lähiruokana. Onko tämä muka lähiruokaa, Stockmannin ostopäällikkö Pirjo Pyykkö-Tuominen?
”Lähiruuan käsitettähän ei ole mitenkään virallisesti määritelty. Meille se tarkoittaa ensisijaisesti pientuottajien vähän prosessoituja tuotteita”, Pyykkö-Tuominen sanoo.
Myös pientuotannon käsite on Stockmannilla ilmeisesti aika väljä, sillä Lapin Liha on Suomen suurin poronlihan jalostaja ja se työllistää Rovaniemellä yli 70 henkilöä.
Jos tuotantotapa on etäisyyttä tärkeämpi kriteeri, voisiko esimerkiksi joku virolainen tuote olla Stockmannilla lähiruokaa?
”Ei voisi, kotimaisuus on ehdoton vaatimus”, Pyykkö-Tuominen sanoo.
Hän ei usko, että lähiruoka olisi käsitteenä vesittymässä.
”Sillä on jokaiselle ihmiselle oma merkityksensä. Ehkä julkisuudessa olisi hyvä käydä keskustelua siitä, mikä on hyvä määritelmä. Jos esimerkiksi HK:lla on Vantaalla iso tehdas, onko se lähiruokaa?” Pyykkö-Tuominen kysyy.
Käsitteeltä puuttuu kunnollinen määritelmä, minkä vuoksi sen käyttöä ei myöskään ole mahdollista valvoa. Kuluttajaviraston sivuilla todetaan, että lähiruoka ”on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä”. Marttaliiton sivuilla lainataan puolestaan määritelmää, jonka ”mukaan lähiruokaa on kaikki ruoka, joka on kasvanut sillä alueella, minkä voi nähdä oman kyläkirkon tornista”.
Yleisradion haastattelema elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta pitää kuluttajien suhtautumista lähiruokaan jopa sinisilmäisenä.
”Lähiruoalle ei ole tarkkaa määritelmää, ja se on hedelmällinen pohja väärinkäytöksille. Lähiruoka on nyt suosionsa huipulla, eikä siitä juuri tule valituksia. Sitä markkinoidaan mielikuvilla, mutta kuluttajien pitäisi ottaa selvää, mitä tuoteselosteessa sanotaan. Mistä ruoka oikeasti tulee”, Marniemi sanoi Ylelle.
ruoka 
Tweet