Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
18.1.2008
Kirjoitan näitä rivejä Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Uusi parlamentti on parhaillaan äänestämässä puhemiehestä, mutta kaduilla partioivat mellakkapoliisit ja armeija. Yleensä rauhallinen Nairobi ei näytä omalta itseltään.
Vaalituloksen julkistamisen jälkeen 30. joulukuuta väki mellakoi niin Nairobin slummeissa kuin eri puolilla Keniaa. Rakennukset paloivat, ja moni joutui jättämään asuinalueensa vain sen vuoksi, että kuului väärään heimoon. Kun koulut tällä viikolla lomien jälkeen avautuivat, 56 koulua oli poltettu, eikä kaikkien lasten lukukausi alkanut hyvissä merkeissä.
Väkivaltaan kaduilla johti ”tasan” menneet presidentinvaalit istuvan presidentin Mwai Kibakin ja opposition ehdokkaan Raila Odingan välillä. Monet kenialaiset pitävät vaalien tulosta keskusvaalilautakunnan ja hallituspuolueen ”petoksena”: ääniä laskettiin kolme päivää, ja aivan lopuksi ilmaantui suuri äänivyöry istuvan presidentin taakse – siihen saakka opposition kandidaatti oli ollut johdossa. Kenia ei saanut puhtaita papereita kansainvälisiltä vaalitarkkailijoilta.
Kenia kuuluu maihin, joissa presidentti johtaa myös hallitusta, eikä pääministeriä ole. Tämä on tyypillinen ”voittaja saa kaiken” -malli, joka on kopioitu vanhalta siirtomaaisännältä Englannilta.
Se sopii huonosti maahan, jossa on 42 eri heimoa ja jossa puoluekenttä on vielä heimoittain jakautunut.
Yli 500 levottomuuksissa kuollutta ja tuhansia evakoiksi joutuneita on liian kova hinta vaaleista missä tahansa maassa, niin myös Keniassa. Mitä tästä voisi oppia? Ainakin sen, miten tärkeää on vaalien ja ääntenlaskennan puolueeton tarkkailu alkupisteestä loppuun saakka. Epäilyttävät lisä-äänet ilmestyivät Keniassa mukaan aivan loppupäässä.
”Voittaja saa kaiken” -vaalijärjestelmä ei ole hyvä. Vaikka mallina on demokratian emämaa Englanti, maissa joissa on paljon etnisiä ja alueellisia vähemmistöjä, myös niiden edustuksen saaminen mukaan päätöksentekoon on tärkeää.
Kun demokratian pelisääntöjä ei noudateta, nurkan takana on kaaos. Keniassa nähtiin hetken painajaisia siitä, että on lähdössä liikkeelle etninen puhdistus ja maan jakautuminen entistä tiukemmin etnisiin ryhmiin, jotka ovat vihamielisiä toisilleen.
EU reagoi voimakkaasti Kenian vaalien epäkohtiin. Jos Kenian vaaleja ei analysoida kunnolla ja edellytetä pelisääntöjen noudattamista, on vaikea vaatia demokraattisia prosesseja muuallakaan. Demokratioiden määrä on kuitenkin niin Afrikassa kuin maailmalla lisääntynyt.
Kenian ääntenlaskennasta jäi surullinen maku. Afrikalta on lupa odottaa enemmän.
Tweet