Keskinkertaisen taiteilijan suurnäyttely

9.5.2008

Musta baskeri

Hämeenlinnan taidemuseossa avautuu tänään perjantaina yleisölle Dora Wahlroosin (1870–1947) näyttely. Näin näyttelyn jo Turun taidemuseossa, jossa se oli esillä aiemmin keväällä. Taiteilija on suurelle yleisölle entuudestaan tuntematon, oli minullekin.

Kiinnitin Wahlroosin teoksiin ensimmäisen kerran huomiota Amos Anderssonin taidemuseon Önningebyn taiteilijat -näyttelyssä. Pidin niitä keskimääräistä parempina.

Näkemäni pari teosta saattoivat ollakin, mutta koko tuotanto ei.

Wahlroosin teoksista Turkuun ja Hämeenlinnaan rakennetut näyttelyt ovat tylsiä ja koostuvat keskimääräistä huonommista töistä. Se kertoo surullista kieltä siitä, että suomalainen taidehistoria alkaa olla loppuun ammennettu.

Enää emme tee löytöjä. Emme ole unohtaneet ketään sellaista, joka olisi niin hyvä, että hänet olisi syytä löytää.

Wahlroosin elämästä ja tuotannosta on valmistunut kirja, joka on jatkoa taidehistorian professori Riitta Konttisen naistaiteilijatutkimuksille. Konttinen on tehnyt arvokasta työtä nostaessaan esiin mestarillisia naismaalareita. Nyt tulee vaikutelma, että hän ei osaa lopettaa.

Olisi niin paljon armollisempaa unohtaa. On julmaa kaivaa esiin taiteilija, joka oli lupaava, mutta josta ei koskaan tullut kovin kiinnostavaa, ja oikein alleviivata keskinkertaisuutta rakentamalla teoksista valtava museonäyttely.

Wahlroosin haudalla voi tanssia Hämeenlinnassa syyskuun puoleenväliin asti.

Musta baskeri on kulttuurivaikuttaja, joka käyttää asemansa takia nimimerkkiä.

Tweet