Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Terveisiä Espanjasta. Kotimaista parsaa ei kaupan hyllyille riitä: se päätyy ravintoloihin. Viime vuonna kotimainen tuotanto oli kuusituhatta kiloa.
Parsa nousee pelloista siirtotyöläisten voimin
25.4.2008 0.00
Parsasadon korjuu on alkanut Euroopan pelloilla. Korjuu on käsityötä, jonka tekevät pääosin siirtotyöläiset.
Pelkästään saksalaispelloilla rehkii huhti–toukokuussa jopa 300 000 työläistä muun muassa Puolasta, Bulgariasta ja Ukrainasta. Tuntipalkka on kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan vajaat viisi euroa.
Suomen kaupan keskusliikkeet ostavat kevään parsan Espanjasta, Kreikasta ja Unkarista. Suomalaiskuluttajat ostivat tutkimusyhtiö AC Nielsenin mukaan viime vuonna 173 000 kiloa parsaa. Kauppa odottaa kasvua.
Euroopan unionin alueella maataloustuotannon auditointi, eli riippumaton tarkastus, on harvinaista. Erilaisia sertifiointeja tuottajilla kuitenkin on.
”Sertifioinnit on aloitettu Euroopan unionissa Espanjan Almeríassa. Tavarantoimittajia on koulutettu. BSCI:n vaatimuksia aletaan soveltaa Espanjan-tuonnissa, mutta vielä viljelmiä ei ole auditoitu”, S-ryhmän hankintayhtiön Inexin ympäristöpäällikkö Lea Rankinen sanoo.
BSCI on kauppaketjujen sosiaalisen laadunvalvonnan järjestelmä.
”Unkarissa BSCI:tä ei ole käynnistetty”, Rankinen lisää. Inex vaatii sopimuksissaan ILO:n säädösten noudattamista.
”Edellytämme lain noudattamista. Lisäksi tavarantoimittajilla on oltava Globalgap-sertifiointi. Se sisältää sosiaalisen vastuun velvoitteita”, K-kauppojen keskusliikkeen Ruokakeskon ostojohtaja Tarja Jukkara sanoo.
Myös Tradekan ja Stockmannin hankintayhtiön Tuko Logisticsin suurimmilla parsantoimittajilla on johtaja Heikki Karpovuon mukaan Globalgap-sertifiointi.
Ainakin Saksassa lehdet ovat raportoineet maatalouden siirtotyöläisten kehnoista asumis- ja työoloista.
Viime keväänä viidennes Saksan parsasadosta jäi jo pelloille työntekijäpulan takia. Maan hallitus rajoitti siirtolaisten tuloa korjuutyöhön ja yritti näin työllistää saksalaisia työttömiä. Nämä eivät parsapelloille suostuneet.
Tänä vuonna siirtolaiset suunnittelevat Espanjassa lakkoa toukokuun alkupäiville.
Talvella suomalainen kauppa tuo maahan perulaista ja meksikolaista parsaa. Peru on maailman suurin parsantuottaja, perässään Kiina.
Etenkin Yhdysvalloissa jalostetaan uusia satoisampia lajikkeita, koska matalampien työvoimakustannusten maat valtaavat parsamarkkinoita.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
