Iiro Törmä

Vain kaksi puoluetta panisi lämpenemisen kuriin – fossiilitukien leikkaukselle ja hakkuiden vähentämiselle niukasti tukea muilta

20.3.2019 13.37

Sammeli Heikkinen

Suomessa on kaksi eduskuntapuoluetta, jotka ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan. Nämä puolueet ovat vihreät ja vasemmistoliitto.

Jos kannatuslukemissa ei tapahdu dramaattisia muutoksia vihreiden ja vasemmiston eduksi, seuraavalta hallitukselta jämeriä ilmastonsuojelutoimia haluava joutuu panemaan toivonsa onnistuneisiin hallitusneuvotteluihin.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt tekivät Korvaamaton-kampanjassaan eduskuntapuolueille laajan kyselyn, jolla haluttiin selvittää, kuinka sitoutuneita ne ovat pitämään ilmaston lämpenemisen puolessatoista asteessa.

Yhdeksästä eduskuntapuolueesta kahdeksan sitoutui tavoitteeseen viime joulukuussa. Käytännössä monien puolueiden oli kyselyssä kuitenkin vaikeaa luvata tiettyjä päästövähennysprosentteja tai takarajoja.

Järjestöt selvittivät puolueiden kannan yhteensä 30:een ilmastonmuutosta hillitsevään toimeen. Vihreät näytti vihreää valoa näistä 29:lle ja vasemmistoliitto 24:lle. Keskikastissa ovat RKP (15/30) ja SDP (14/30).

Vihreiden petrattavaksi jäi kyselyssä vuoden 2030 päästötavoite. Se on vihreiden eduskuntavaaliohjelmassa 60 prosenttia, kun järjestöt olisivat toivoneet sitoutumista vähintään 65 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuodelle 2030 sekä Suomessa että EU:ssa.

Toimitusministeristöpuolueet kokoomus (11/30), keskusta (9/30) ja siniset (9/30) vetävät hallitustaipaleeltaan tuttua ilmastonuivaa linjaansa. Kristillisdemokraatit on näitäkin heikompi (7/30).

Yksin puolueiden ilmastositoumuksen ulkopuolelle joulukuussa jättäytyneet perussuomalaiset eivät ole nytkään valmiita sitoutumaan mihinkään ilmaston tilaa parantavaan toimeen.

Seuraavaa hallituskautta ajatellen kenties huolestuttavinta on, ettei nopeimmille päästövähennys- ja ympäristönsuojeluratkaisuille ole laajaa poliittista tukea.

Ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista budjetissa kannattavat vain vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristilliset. Pelkästään näistä puolueista ei hallitusta rakenneta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Marita Laukkanen arvioi viime elokuussa Vihreälle Langalle, että juuri tällaisten tukien leikkaaminen olisi valtion budjettipolitiikan tehokkain päästövähennysase.

Metsänhakkuiden vähentämistä nykyisestä kannattaa selvästi vain vihreät. Vasemmistoliitto ei ota selvää kantaa.

Keskusta ja kokoomus haluavat edelleen hakata metsää nykyistä enemmän, 80 miljoonaa kuutiota ja demareiden mielestäkin hakkuita voi lisätä, jos hiilinielu kasvaa.

Suomen metsänhakkuut ovat jo nyt ennätystasolla. Vuosikymmenen alussa hakkuut olivat noin 60 miljoonan kuution luokkaa, toissa vuonna metsää meni nurin jo yli 72 miljoonan kuution edestä.

Toissa viikolla julkaistun uhanalaisuusarvion mukaan suomalaiset metsälajit kärsivät pahasti jo nykyisistä hakkuista.

Arviot hakkuumäärien hiilinielun kokoon vaihtelevat kansallisen ilmastopaneelin selvityksen mukaan hyvin paljon. Hiilinielu tarkoittaa sitä, miten paljon suomalaismetsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.

Erilaisia arvioita yhdisti kuitenkin se, että mitä vähemmän metsää nyt hakataan, sitä enemmän hiilinielu kasvaa.

Suomen ilmastopaneelin mukaan puolentoista asteen tavoitteeseen pääsemiseksi uusien polttomoottoriautojen myynti pitäisi lopettaa viimeistään vuonna 2027. Vihreät on ainoa puolue, joka kannattaa tätä määräaikaa.

Puolueet ovat tässä kansalaisia varovaisempia, sillä maanantaina julkaistun Ilmastobarometrin mukaan jopa kolmannes suomalaisista olisi valmis polttomoottoriautojen myyntikieltoon 2030 mennessä.

Kysely antaa puolueiden muutoshalusta melko masentavan kuvan. Silti myös valonpilkahduksia löytyy. Hallituspohjasta riippuen tietyt päästövähennystoimet voivat edetä hyvinkin jo seuraavalla hallituskaudella.

Vaikka metsänhakkuiden rajoittamiseen ei ole haluja, vihreiden lisäksi vasemmistoliitto, demarit, kokoomus ja siniset olisivat valmiita luomaan systeemin, joilla yksityisten metsien kiertoa pidennettäisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että puut hakattaisiin nykyistä vanhempina. Vihreiden keino kierron pidentämiseen olisi maksaa metsänomistajille hiilensidonnasta.

Myös turpeenpolton määrävuoden asettamiselle voisi myös löytyä poliittinen enemmistö.

Vihreät on ainoa puolue, joka olisi valmis luopumaan turpeen energiakäytöstä samaan aikaan kivihiilen polton lopettamisen kanssa, siis 2029. Vasemmistoliitto, demarit ja kokoomus kuitenkin lopettaisivat turpeen energiakäytön vuoteen 2035 mennessä.

Kotimaisen ruoantuotannon uudistamista lihantuotantoa vähentäväksi ja kasviproteiinintuotantoa suosivaksi kannattavat vihreät, vasemmistoliitto, kokoomus ja demarit.

Päästökaupan kunnostamiseen myytävien päästöyksiköiden määrää vähentämällä löytyy tukea koko puoluekentästä perussuomalaisia ja kristillisiä lukuunottamatta.

Päästökauppatulojen ohjaaminen teollisuuden sijaan ilmastotoimiin sopisi vihreille, vasemmistoliitolle, RKP:lle ja keskustalle, osin myös demareille.

Ympäristöjärjestöt arvioivat myös hiljan kaatuneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ilmastotoimet. Kokonaisarvosanaksi tuli kutonen. Järjestöjen arvion mukaan hallitus oli asettanut teollisuuden edun ilmaston ja ympäristön edelle.

Sipilän hallituksen päätöksistä kiitosta saivat lähinnä kivihiilen käytön lopettamisesta päättäminen ja uusiutuvan energian tukien onnistunut uudistus.

Suomi myös toimi aktiivisesti kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Valitettavasti Suomen aktiivisuus EU:n hiilinielu- ja biopolttoainepolitiikassa oli järjestöjen arvion mukaan ilmastolle vahingollista.

ilmastonmuutos  ilmastopolitiikka  hiilinielut  hakkuut 

Tweet