Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lauri Heikkinen, Valtioneuvoston kanslia (Flickr)
Ilmastosopu! Kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi torstaina Suomen ilmastopolitiikan vauhdittamisesta.
Haavisto: Puolueiden ilmastopaperi on vahva viesti EU:n puheenjohtajuuskaudelle
20.12.2018 14.30
Riikka Suominen
Vihreiden puheenjohtajaPekka Haavisto on iloisen yllättynyt, että kahdeksan puoluetta pystyi muodostamaan yhteisen näkemyksen ilmastopolitiikan isoista linjoista.
”Meitä vihreitä epäilytti aluksi, mutta tämä lopputulos on aika kunnianhimoinen. Esimerkiksi aikaisempi tavoitevuosi sille, koska Suomi on hiilineutraali”, Haavisto sanoo Vihreälle Langalle.
Tärkeintä linjauksessa on, että se antaa vahvan viestin Suomen EU-puheenjohtajuudesta. Suomi on EU:n puheenjohtaja kesästä alkaen.
”EU-partnerimme tietävät nyt, että Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, riippumatta siitä kuka seuraavassa hallituksessa onkin.”
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kutsui kaikki puolueet pohtimaan ilmastoa sen jälkeen, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tuoreen raporttinsa lokakuussa. Raportti kuvasi, miten suuri ero on, lämpeneekö ilmasto puolitoista vai kaksi astetta.
IPCC:n raportti muutti ajattelua myös vihreissä. Tähän saakka ohjelmissa on puhuttu kahdesta asteesta.
”Minäkin olen vielä kesällä puhunut kahden asteen rajasta. Meille on ollut herätys, miten iso ero esimerkiksi koralleille puolella asteella on”, sanoo Haavisto.
Perussuomalaiset lähtivät puolueiden keskusteluista alkuviikosta. Muiden kahdeksan eduskuntapuolueen kesken on nyt yhteisymmärrys ilmaston isoista linjoista.
Haaviston mukaan vaaleihinkin jää paljon keskusteltavaa. Pyöreän pöydän keskusteluissa ei menty yksityiskohtiin kuten esimerkiksi metsänhakkuumääriin tai ympäristölle haitalliseen yritystukiin.
Puolueiden ilmastolinjaukset (EU)
Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan vastaamaan puolentoista asteen tavoitetta. EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050, mikä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista.
EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen toimeenpanoa ja päästöjen hinnoittelua maailmanlaajuisesti.
EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia vähennetään vuosittain nykyistä enemmän. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.
Puolueiden ilmastolinjaukset (Suomi)
Tiukennetaan ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta Suomessa ja saavutetaan 2040-luvulla tilanne, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset, eli nielut ovat päästöjä suuremmat.
Valmistellaan nielupolitiikkaan, jonka mukaan Suomen hiilinieluja kasvatetaan pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.
Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.
Ilmastorahoitusta lisätään kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen
vahvistamiseen.
Kiertotaloutta ja kestävää kulutusta sekä tuotantoa edistetään muun muassa kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa
ja -merkintää.
Ilmastokestävyysarvioinnin tulee osaksi valtiontalouden suunnittelua.
Vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä edistetään.
Ilmastonmuutoksen torjunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta lisätään.