Suomen Pankin toimettomuus ilmastotalkoissa on pelottavaa

27.6.2019

Riikka Suominen

En ole koskaan ollut niin huolissani ilmastokriisistä, kuin kävellessäni toukokuussa alas Suomen Pankin ylväitä kivirappusia.

Olin palaamassa päätoimittajayhdistyksen vierailulta. Olin ilmoittautunut vierailulle juttuidea mielessäni.

Viimeisen vuoden aikana keskuspankit ympäri maailmaa ovat nostaneet esiin ilmastonmuutoksen riskin talousjärjestelmälle. Halusin tietää, miten Suomen Pankki on varautunut asiaan.

Ilmastokriisin talousriski aiheutuu joko siitä, että lämpenemisen aiheuttamat äärisäät ja nälkä ravistelevat taloutta tai siitä, että teemme niin nopeita ja radikaaleja päästövähennyksiä, ettei talous pysy mukana.

Suomen Pankki on noteerannut kollegoiden ilmastohuolen ja liittynyt vihreämpää talousjärjestelmää ajavaan verkostoon.

Mutta omaa ydintoimintaansa Suomen Pankki ei ole ilmastokriisiin sopeuttanut eikä edes tunnu näkevän tarvetta tai tapaa tehdä sitä.

Keskuspankin laskelmat pohjaavat yhä reippaaseen talouskasvuun, vaikka kulutustapamme ja rajattoman kasvun vaatimus ovat suurimmat syyt ekologiseen katastrofiin. Suomalaisia kannustetaan kuluttamaan, vaikka jo nyt käytämme joka vuosi neljän maapallon verran luonnonvaroja.

Suomen Pankki vetoaa siihen, että sen työkalut ovat rajatut. Ymmärrän toki, ettei pankki voi alkaa rakentaa tuulivoimaloita tai pakottaa ihmisiä vaihtamaan kasvisruokaan.

Euroaikana kansallisen keskuspankin rooli on lähinnä arvioida rahapolitikan vaikutuksia, tuottaa taloustutkimusta ja viestiä. Mutta tämä ei ole koko totuus.

Suomen Pankilla on nimittäin paljon sananvaltaa Suomen talouspolitiikassa. Sen sanomisia kuuntelevat tarkasti niin poliitikot kuin päätoimittajatkin. Sillä on itsenäistä tutkimusta, eli osaamista valmistella yhteiskuntaa muutokseen.

 

Ennakoiva viestintä on nykyään rahapolitiikan väline, meille päätoimittajille kerrottiin. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn onkin viimeisen vuoden aikana nostanut muutaman kerran esille ilmastonmuutoksen riskit taloudelle.

Mutta kun pankin pääviesti liittyy samaan aikaan kasvun ja yksityisen kulutuksen autuuteen, ilmastohuoli ei vakuuta. Päätoimittajien vierailulla keskuspankki puhui yhä ”kulutusjuhlasta", "kulutuksen vaimeudesta" ja "ostovoiman vahvasta kasvusta”. Kasvu on tavoite, ilmastonmuutos vain pakollinen muistutus esitysmateriaalin lopussa.

Tutkimus ei tue sitä, että jatkuva talouskasvu voitaisiin yhdistää vaadittuihin päästövähennyksiin.

Kysymykseeni siitä, miten suomalaisten kulutuksen voisi yhdistää yhden maapallon rajoissa elämiseen, keskuspankki ei osaa vastata.

Mikä sitten olisi keskuspankin rooli ilmastokriisiissä? Ranskan ja Englannin keskuspankkien pääjohtajat herättelivät hätäkirjeellä kollegoita huomaamaan lämpenemisen riskit taloudelle.

Siinä vastuu toimista sysättiin pitkälti yrityksille. Pääjohtajien mukaan yritysten pitää päivittäin seurata ilmastoon liittyviä talousriskejä ja jakaa tietoa finanssialan kanssa siitä, miten riskeihin varaudutaan.

Oleellista on myös kriteeristö sille, mitkä sijoitukset ovat vihreitä, eli vievät yhteiskuntaa vähäpäästöiseen suuntaan. Tästä myös Suomen Pankki puhuu ja Euroopan komissio jo laatiikin kriteereitä.

Minä haluan keskuspankilta enemmän.

Ilmastopaneeli IPCC on varoittanut, että lähivuosina vaaditaan suurin ihmiskunnan näkemä muutos, jos lämpenemisen karuimmilta vaikutuksilta halutaan välttyä. Tämä muutos koskee kaikkia toimialoja. Talousjärjestelmän vakaus on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeisessä asemassa.

Silloin Suomen Pankin tehtävä on tarkastella ilmastokriisin vaikutuksia rahoitusvakaudelle. Sen tehtävä on laskea, miten yhden planeetan rajoissa kuluttaminen muuttaisi kasvulukuja ja millaisella rahapolitiikalla vaadittu kulutuslasku olisi mahdollisimman hallittu.

Vielä keskuspankki ei ole herännyt valmistelemaan talousjärjestelmäämme ilmastokriisiin. Se pelottaa.

keskuspankki  rahapolitiikka  suomen pankki 

Tweet