Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Vihertävä maa. Kansainvälisen kehitysyhteistyön tuella rakennettu kastelujärjestelmä on auttanut viljelijöitä Amharan osavaltiossa Etiopiassa.
Kehitysyhteistyön vaatimattomat määrärahat nolottavat – ”Meidän pitäisi pystyä parempaan”
7.3.2019 6.10
Poliitikkojen on aika kuulla kansaa ja nostaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, vaativat kehitysyhteistyöjärjestöt.
Nolo totuus -kampanja muistuttaa, että vaikka 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, Suomi laiminlyö jatkuvasti omat velvoitteensa. Viime vuonna Suomen kehitysyhteistyön osuus oli vain 0,38 prosenttia. Ruotsi, Norja ja Tanska käyttävät kehitysyhteistyöhön yli 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan.
”Kyllä meidän pitäisi pystyä parempaan”, sanoo Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila, joka on yksi Nolo totuus -kampanjan tukijoista.
Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa presidentti Tarja Halonen, jääkiekkomaalivahti Nora Räty ja muusikko Pauli Hanhiniemi. Kampanjan tavoitetta tukee myös noin sadan eduskuntavaaliehdokkaan joukko.
”Vaadimme uudelta hallitukselta välittömiä toimia, jotta kehitysrahoituksen osuus nostetuksi 0,7 prosenttiin viimeistään vuoteen 2028 mennessä, eli käytännössä kahden hallituskauden kuluessa”, kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon tiedotteessa.
Lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattavat 0,7 prosentin tavoitetta, mutta aikataulu on usein määrittelemättä tai se on epämääräinen kuten ”realistinen” (keskusta) tai ”useampi vaalikausi” (kokoomus).
Kehitysyhteistyön tavoitetasosta päätettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1970. Tuolloin YK:n yleiskokous linjasi, että 0,7 prosentin rahoitusosuus tulee saavuttaa vuonna 1975 tai ei ainakaan myöhemmin 1980.
Tavoite ei täyttynyt, muttei myöskään unohtunut. Esimerkiksi vuonna 2005 Suomi oli mukana, kun EU-maat päättivät, että kehitysyhteistyön määrärahat nostetaan sovitulle tasolle 2015 mennessä.
Viimeksi Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta syksyllä 2015, kun YK:ssa sovittiin niin sanotuista kestävän kehityksen tavoitteista.
Lukuisista lupauksista ja sitoumuksista huolimatta Suomi ei ole yltänyt lupaamalleen tasolle. 0,7 prosentin raja ylittyi kertaluontoisesti vuonna 1991, mutta laman seurauksena rahoituksen taso laski noin 0,3 prosenttiin.
Vuosina 1994–2014 rahoitusosuus lähes kaksinkertaistui 0,6 prosenttiin. Sen jälkeen vuonna 2015 aloittanut Sipilän hallitus, joka kirjasi 0,7 prosentin tavoitteen hallitusohjelmaansa, leikkasi tämän jälkeen rajusti kehitysyhteistyöstä ja 0,7 prosentin tavoite liukui jälleen kauas.
Fingon koordinoiman kampanjan keulakuvana on näyttelijä Pirjo Heikkilä. Kampanjavideolla hän esiintyy Suomen edustajana, joka joutuu häpeämään maansa vaatimatonta panosta ja yrittää kierrellä siihen liittyviä kysymyksiä.
”En keksinyt yhtään syytä, miksi en olisi lähtenyt tähän kampanjaan mukaan. Kiitokseksi sain vielä itsekudotut villasukat, jotka kylmien lattioiden omistajana otan mielelläni vastaan!” Heikkilä sanoo.
Juttuun korjattu klo 7.08 Pirjo Heikkilän nimi. Jutussa luki alunperin Pirjo Heikkinen.
kehitysyhteistyö eduskuntavaalit budjetti
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
