Iiro Törmä

Ilmatieteen laitoksen tutkija: Ilmastokeskustelussa on mittakaavavirhe

14.1.2019 16.44

Riikka Suominen

Ilmastokeskustelussa on mittakaavavirhe. Keskustelu on kyllä vilkasta, mutta ilmastosta ei puhuta sillä kielellä ja kiireellisyydellä, kuin tilanne vaatii. Näin sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Atte Harjanne.

”Kyse ei ole vähittäisestä säätämisestä vaan radikaaleista teknologisista ja yhteiskunnallisista muutoksista”, Harjanne sanoo. 

Harjanne seuraa kysymystä työssään Ilmatieteen laitoksella tutkijana. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekee parhaillaan kauppakorkeakouluun väitöskirjaa ilmastonmuutokseen liittyvästä päätöksenteosta.

Harjanne on myös vihreiden eduskuntavaaliehdokas. 

IPCC:n raportti varoitti syksyllä, että päästöt pitää saada nopeasti jyrkkään laskuun. Samaan aikaan talouden toivotaan kasvavan ja väestömäärän tiedetään nousevan, koska ihmiset elävät pidempään.

Teknisesti on mahdollista tuottaa energiaa vähäpäästöisesti ja pienellä ympäristöjalanjäljellä, mutta jotta muutoksen mittakaava olisi riittävä, pitäisi yhteiskunnan kaikki voimat panna nyt päästöjen ja talouden irtikytkentään, Harjanne sanoo.

”En ole nähnyt yhtään esimerkkiä, joka skaalautuisi. Lehdissä on juttuja, joissa yksittäinen tyyppi muuttaa maakuoppaan Kainuussa. Jos ilmastokatastrofi karkaa käsistä, me olemme pahimmillaan kaikki siellä”, hän sanoo.

Siksi on osin harhaanjohtavaa laskea hintaa ilmastonmuutoksen torjunnalle.

”[Lämpenemisen] riskit ovat niin isoja, että niille on mieletöntä laittaa hintalappuja.”

IPCC:n raportissa uutta oli se, miten tärkeää olisi saada lämpeneminen rajattua 1,5 asteeseen. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoi joulukuussa Vihreälle Langalle, että tämä tieto on muuttanut hänen ajatteluaan.

Vihreillä on edelläkävijän asema ilmastokeskustelussa. Kun Suomen Kuvalehti vertaili puolueiden ilmastotoimia, oli vihreät ykkönen.

Harjanteen mukaan asema pitää käyttää siihen, että poliittinen keskustelu siirtyy radikaalimman ilmastopolitiikan suuntaan.

”Pitää määrittää keskustelun kenttä. Tällä hetkellä ilmastokeskustelu käydään poliittisesti määritellyssä todellisuudessa eikä tieteen asettamassa todellisuudessa”, hän sanoo.

Tästä nähtiin jo esimerkki, kun liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä esitteli, mitä vaatii tieliikenteen päästöjen puolittaminen. Se on edessä, jos Suomi aikoo täyttää Pariisin sopimuksen velvoitteet.

Ministeriön suunnitelmassa oli polttomoottoriautoista luopumista, veroja ja tiemaksuja. Se tyrmättiin epärealistisena.

”Olemme matkalla kohti ilmastokatastrofia”, Harjanne sanoo.

Hän ihmettelee, miksi ilmastonmuutoksesta on pakko puhua vain positiivisuuden ja bisnesmahdollisuuksien kautta. Kaupungeillekin on usein tärkeämpää näyttää ja viestiä ilmastoedelläkävijyyttä kuin vähentää päästöjä

”Kaikki ikävä peitetään. Väestörakenteen kohdalla pystytään puhumaan ongelmasta. Sanotaan, että heikko syntyvyys on suomen synkin luku ja poliitikoilta tivataan ratkaisuehdotuksia. Ilmastokeskustelu on hähmäisempää, vaikka sen viesti on synkempi ja kriittisempi”, Harjanne vertaa.

ilmastonmuutos  ilmastokriisi  ilmastopolitiikka  atte harjanne  eduskuntavaalit 

Tweet