Shane Gross / Greenpeace

Ilmaston lämpeneminen iskee armottomasti elämään merissä

25.9.2019 16.07

Lasse Leipola

Merenpinta nousee ja jäätiköt sulavat jopa aiempia arvioita nopeammin, kertoo tänään keskiviikkona julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportti. Raportti keskittyy siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa meriin ja lumen ja jään täysin tai kausittain peittämiin alueisiin.

Raportin kokoaman tutkimuksen perusteella merenpinta nousee vuosisadan loppuun mennessä noin 30–60 senttiä, vaikka päästöjä leikattaisiin nopeasti. Jos päästöjä ei saada vähennettyä, merenpinta voi nousta tuplasti. Merenpinnan nousu jatkunee tämän vuosisadan jälkeenkin – ilman päästövähennyksiä jopa useilla metreillä.

Suomessa nousu jäänee vähäisemmäksi, koska Suomen maankamara kohoaa vieläkin edellisen jääkauden jäljiltä. Karkeasti sanottuna Helsingissä kohoaminen kuittaa puolet merenpinnan noususta ja nopeamman kohoamisen alueella Vaasassa merenpinnan taso pysyy ennallaan.

Suurin merenpinnan nousua koskeva epävarmuus liittyy Etelämantereen jäätikköön. Pitkään oli epäselvää, miten jäätikön koko muuttuu.

”Tämän raportin myötä on ehdottoman selvää, että Etelämantereen jäämassa pienenee”, Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma sanoi Helsingissä keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Hänen mukaansa varsinainen sulaminen pystytään mallintamaan melko luotettavasti. Sen sijaan on selvästi vaikeampaa arvioida sitä, miten jäätiköiden valuminen mereen muuttuu ilmaston lämmetessä.

Monet pienet vuoristojäätiköt katoavat tulevista päästöistä riippumatta. Ilman päästöjen rajoittamista Keski-Euroopan ja Skandinavian jäätiköiden massasta häviää jopa neljä viidesosaa.

Yksi uhka on ikiroudan sulaminen. Se vahingoittaa infrastruktuuria ja tekee vuorenrinteistä epävakaita. Jos lämpeneminen jatkuu, ikiroudasta vapautuva metaani ja hiilidioksidi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä selvästi.

”Tämä on suuri huoli”, Vihma sanoo.

Merissä muuttuu muukin kuin pinnankorkeus. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo kiteytti keskiviikkona muutoksen kolmeen sanaan: lämpenemiseen, happamoitumiseen ja kohoamiseen.

”Näitä ei enää pystytä estämään, mutta muutoksen suuruuteen voidaan vielä vaikuttaa.”

Lämpeneminen on keskittynyt valtamerien ylimpiin kerroksiin, joten niin sanottu kerrostuminen on voimistunut: ravinteet kiertävät aiempaa vähemmän pinnan ja syvemmän meren välillä. Tämä johtaa siihen, että kaloilla on vähemmän ravintoa. Ja kun kaloja on vähemmän, pohjaan vajoaa vähemmän eloperäistä materiaalia.

”Siitä taas seuraa, että pohjaeliöstölle ja niitä syöville kaloille on vähemmän ravintoa”, Viitasalo sanoo.

Merieläinten yhteismassan on arvioitu pienevän jopa 15 prosenttia nykyisestä. Myös levät ja meriruohot kärsivät merten lämpenemisestä. Se kaventaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta.

”Dramaattista on se, ettei koralliriuttojen vahingoittumista voida enää estää”, Viitasalo sanoo.

Jo vajaa vuosi sitten ilmestyneessä IPCC:n puolentoista asteen raportissa arvioitiin, että korallit kuolevat sukupuuttoon, jos ilmasto lämpenee kaksikin astetta.

WWF Suomi varoittaa, että lumipeitteen vähetessä monet lajit – kuten lumessa pesivät ahma ja saimaannorppa – ovat ahdingossa. Myös Lapin tunturilajisto on vaarassa hävitä Suomesta, kun metsäraja nousee ilmaston lämmetessä yhä ylemmäs ja tunturipaljakan ala vähenee merkittävästi.

”Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen”, WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen sanoo.

Luonnon lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisiin. Suomessa ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi sateisuuden lisääntyminen.

”Meidän pitää varautua lumipeitteen rajuihin vaihteluihin väylänpidossa. Se ei ole mikään pieni asia”, sanoi raportin tuloksia kommentoinut valtiosihteeri Mikko Koskinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suomen talvien arvioidaan lämpenevän jopa 2–7 astetta nykyisestä. Lumipeite jää Lapissa ohuemmaksi ja etelämmässä luminen talvi aiempaa lyhyemmäksi.

”Joskus 2070-luvulla voidaan olla samassa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa nyt. Lunta on vain silloin tällöin”, Ilmatieteenlaitoksen Timo Vihma sanoi.

IPCC:n tuoreimman raportin julkaisu osuu keskelle kiivasta ilmastoviikkoa. YK:ssa alkuviikossa järjestettyä ilmastohuippukokousta edelsi ilmastolakkojen aalto. Viime perjantaina eri puolilla maailmaa järjestettyihin tapahtumiin arvioitiin osallistuneen jopa neljä miljoonaa ihmistä.

Maanantaisen huippukokouksen alla julkaistiin myös United in Science -raportti, jonka mukaan ilmasto lämpenee aiempia arvioita nopeammin.

Siitä ja ruotsalaisaktivisti Greta Thunbergin intohimoisesta puheesta huolimatta ilmastokokouksen anti jäi laihaksi. Esimerkiksi WWF:n Rahusen mukaan EU ei onnistunut näyttäytymään kokouksessa ilmastojohtajana.

”On noloa, ettei EU:lla ole vielä puolentoista asteen mukaisia lyhyen eikä pitkän ajan päästövähennystavoitteita. Suomen puheenjohtajuuskaudella pitkän tähtäimen tavoite saataneen tehtyä. Vähintään yhtä tärkeää on nostaa EU:n vuoden 2030 vähennystavoite 65 prosenttiin.”

Ilmastotapahtumien viikko jatkuu perjantaina eri puolilla maailmaa – muun muassa Suomessa – järjestettävillä ilmastolakoilla.

”Raportti on karua luettavaa meille lunta, jäätä ja merta rakastaville suomalaisille. Siksi juuri meidän on nyt noustava puolustamaan arktisia alueita, lumisia talvia ja eläviä meriä osoittamalla, että fossiilisista polttoaineista on mahdollista päästä nopeasti eroon”, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sanoo.

ilmastonmuutos  meret  jäätiköt  biodiversiteetti 

Tweet