Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Entä jos tulee ilmastolakko?
8.10.2019
Syyskuun viimeisenä viikonloppuna tuhannet koululaiset, opiskelijat ja työssäkäyvät suomalaiset osoittivat mieltään. He vaativat, että ilmastokriisiä aletaan torjua tosissaan.
Mielenosoitus oli osa ruotsalaisen Greta Thunbergin alullepanemaa protestiliikettä, jossa perjantai on ilmastolakkopäivä.
Niinpä mielenosoitustakin kutsuttiin luontevasti ilmastolakoksi. Nimitys on harhaanjohtava, sillä suurin osa lapsista ja nuorista oli mukana oppilaitoksen luvalla, jotkut myös opettajien ohjaamina luokkina. Mielenosoittaminen voitiin laskea opetukseksi.
Siinä ei ole mitään pahaa, ja julkisella ilmastopainostuksella on varmasti oma vaikutuksensa päättäjiin.
Entä jos ilmastolakkoilusta tulisikin aito lakkoliike? Tätä pohti Brysselin vihreiden puheenjohtajana toimiva vihreä konkari Markus Drake maaliskuussa Langan sivuille kirjoittamassaan blogissa.
Siis sellainen liike, jossa lakoille ei ole lupaa, ja jossa lakkoilulla pyritään häiritsemään järjestelmää ja siten painostamaan sitä muutokseen. Lakko, jossa koululaiset ja opiskelijat kieltäytyisivät laajasti opiskelemasta ja valmistumasta, häiritsisi yhteiskunnallista tuotantoa.
”Jos yksi opiskelija jää valmistumatta, hänellä on ongelma. Jos kokonainen vuosikurssi jää valmistumatta, yhteiskunnalla on ongelma”, Drake tiivisti.
Tällainen lakko lukukausimaksuja vastaan järjestettiin Saksassa 2006–2007. Lukukausimaksuista jouduttiin luopumaan.
Näin radikaali ilmastoliikehdintä kuulostaa ehkä epätodennäköiseltä. Etenkin perinteisesti konsensushakuisessa Suomessa.
Mutta maailma voi näyttää melko synkältä asioita seuraavan nuoren näkökulmasta. Jos ilmastokriisiä ei saada kuriin, mitä tulevaisuudelta voi toivoa?
Filosofi ja yhteiskuntatieteilijä Lauri Korvenmaa kirjoitti blogiinsa ilmastomielenosoituksen korvilla, että suomalainen yhteiskuntasopimus on rikki:
”Sopimus, jossa sinun odotetaan tekevän töitä ja maksavan veroja, mutta tulevaisuus on joka tapauksessa ihan paska, on huono sopimus.”
Todellinen koulu- ja opiskelulakko olisi raskas ja repivä nuorille ja yhteiskunnalle. Ja kuten Saksassa viime vuosikymmenellä, siihen voisi liittyä myös yhteenottoja lakkolaisten ja lakkoa vastustavien kesken, julkisten tilojen valtauksia ja opetuksen häirintää.
Tällaisen lakon todennäköisyys on sitä korkeampi, mitä paskemmalta ja toivottomammalta tulevaisuus näyttää.
Siksi toivon ylläpitäminen on tärkeää, ja siitä on vastuu tällä hallituksella. Syyskuun budjetti tulkittiin monissa analyyseissä ilmastopettymykseksi. Myös vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo myönsi, etteivät budjetin päätökset riitä, vaikka suunta on oikea.
”Ensi vuonna ratkaistaan monta asiaa”, Ohisalo tviittasi ja viittasi energiaverouudistukseen ja ympäristölle haitallisten tukien uudistamiseen.
Ratkaisuihin hallituksen onkin pystyttävä, jotta suomalainen yhteiskuntasopimus voidaan eheyttää.
Jos päättäjät näyttävät päättämättömiltä tai piittaamattomilta, ilmastolakoista voi pahimmillaan tulla instagram-ystävällisten kansanjuhlien sijaan tylyjä, hankalia ja raastavia yhteiskunnallisia konflikteja.
ilmastokriisi mielenosoitukset ilmastolakko
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
