Turpeeseen uppoavat miljoonat

5.6.2009

Elina Grundström

Onko tässä mitään järkeä? Suomi aikoo antaa tuhottujen soiden ennallistamiseen Borneolla jopa 7–8 miljoonalla euroa. Samaan aikaan valtio aikoo tukea soiden tuhoamista Suomessa jopa sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Sadalla miljoonalla? Näin ison summan sai kasaan toimituspäällikkö Juha Honkonen, kun hän laskeskeli turveteollisuuden tukia Luonto-lehdessä 15. toukokuuta.

Suurin turpeen saama etu on Honkosen mukaan seurausta hallituksen esityksestä ympäristöverojen korottamiseksi. Esityksen mukaan turvetta ei edelleenkään veroteta lainkaan, vaikka polttoöljyn, kivihiilen, sähkön ja maakaasun verotus kiristyy.

Honkonen arvioi, että jos turvepohjaista lämmöntuotantoa verotettaisiin edes puolella kivihiilen verosta, se tarkoittaisi noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Turvetuotannon valmistevero poistettiin vuonna 2005, mikä tarkoittaa noin 16 miljoonan euron piilotukia. Kun mukaan lasketaan varastointi-, tutkimus-, investointi- ja maataloustuet sekä turpeen syöttötariffit, tulokseksi saadaan tuo noin sata miljoonaa euroa.

Soiden ennallistamista Borneolla perustellaan ilmastonmuutoksen ehkäisemisellä, kuten Vihreän Langan jutussa Mustan kullan maa (s. 8) kerrotaan. Suomessa turvelobby on pitkään yrittänyt selittää mustan valkoiseksi eli turpeen uusiutuvaksi energiaksi.

EU ja kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC pitävät kuitenkin järkkymättä turvetta ilmaston kannalta jopa haitallisempana kuin kivihiiltä.

Borneolla surraan myös biodiversiteetin häviämistä. Sama vaiva on Suomessakin. Etelä-Suomessa jo yli 80 prosenttia soista on ojitettu. Luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi soita pitää Suomessakin entistää – ei avata lisää.

Tweet