Tosi lähiruokaa kaupungista

6.7.2009

Janne Länsipuro

Keskikesän helteet ovat räjäyttäneet harrastepuutarhani moniväriseen kukkaloistoon.

Tällaisina kausina täytyy kovettaa sydämensä ja kastella puutarhaa, jopa koristekasveja, täysin tietoisena siitä, että maailmassa elää miljoonittain ihmisiä joiden päivittäisen juoma- ja pesuveden tarve tyydyttyy nippanappa – toisinaan ei ollenkaan.

Toisaalta olisi epäkäytännöllistä kuljettaa pernajalaista pohjavettä kovin kauas sitä tarvitseville, joten ehkei kasteluni ole niin syntistä.

Kesän paras puutarhauutinen on minun mielestäni ollut Dodon pyrkimys rantauttaa Suomeen sissipuutarhurointi kaupungeissa. Dodolaiset ovat perustaneet autonomisia puutarhojaan muun muassa Helsingin Pasilaan radanvarren joutomaille.

Oman ammatiksi ja elämäntyöksi yltäneen puutarhainnostukseni sytyttivät juuri joutomaille nousseet puutarhat Manhattanin Lower East sidella ja Berkeleyn legendaarinen Kansan puisto Kaliforniassa.

Ajatus siitä, että lähiruoka voi olla todella lähellä, kävelymatkan päässä tuotettua suurkaupingissakin, on kiinnostava ja kaupunkipuutarhureita voimauttava.

Paljon puutarhurointia voi tehdä aivan minimaalisenkin kävelymatkan päässä, parvekkeilla ja ikkunoilla, jotka ovat Helsingissä vielä paljon vähemmän vihreitä kuin Berliinissä tai Pariisissa. Toki suomalaisissa kaupungeissa saa vielä verrattain lyhyellä jonotusajalla kaupungin viljelypalstojakin.

Lontoossa viljelypalstojen jonotuslista on kuulemma 40 vuotta. Siellä voi toivoa viljelevänsä mansikoita lasten lapsilleen. Sissipuutarhurointi saa aivan uuden merkityksen.

Seuraava askel on kaupunkipuutarhurien järjestäytyminen: viljele sinä tänä vuonna lehtivihannekset, niin minä hoidan juurekset. Näin saataisiin luomuviljelylle keskeinen viljelykierto toimimaan myös kaupunkiviljelyssä. Radikaalia olisi se, jos parikymmentä palstanaapuria yhdistäisi palstansa yhdeksi yhteisölliseksi puutarhaksi.

Jään toiveekkaana seuraamaan urbaaniviljelyn kehitystä Suomessa ja konsultoin mielelläni kaikkia niin palsta- kuin sissipuutarhureitakin.

Kirjoittaja on Pernajassa asuva luomuyrittäjä. Lisää Länsipuron blogitekstejä löydät täältä.

Tweet