Rock!

15.6.2009

Eno

Cool on rock, mutta rock ei ole cool – välttämättä.

Nimimerkki "Cooliksi?" kysyy: Mitä tarkoittaa ”rock on asenne”? Mitä on rock ja mikä on rock? Onkohan mulla joku identiteettikriisi kun haluaisin olla rock? Haluaisin olla cool. Onko coolia olla rock?

Eno vastaa: Jo muutamia vuosikymmeniä on pitänyt ehdottomasti erottaa toisistaan rock-musiikki ja rock-asenne. Rock-musiikki on 1950-luvulla syntynyt, sittemmin lukuisiin alalajeihin jakautunut populaarimusiikin laji, rock-asenne taas huomattavasti vaikeammin määriteltävä filosofinen katsomus. Rock-asenteella voi tehdä oikeastaan mitä vain akateemisesta filosofiasta posliininmaalauksen kautta työttömyyskorvauksen nostamiseen. Ei välttämättä tässä järjestyksessä.

Rock-asenne on määritelmällisesti aina coolia: katu-uskottavaa, röyhkeää, normeja ja porvarillisuutta halveksivaa, luovaa, rohkeaa ja mahdollisesti päihteiden väärinkäyttöä sisältävää. Rock-musiikki voi olla tätä tai sitten ei: muista Mikko Alatalo!

Siten ymmärrät, kun sanon, että rock ei ole nyt cool. Dubstep, skwee, rock steady ja blues voivat olla cool.

Eli pahin virhe, mitä nyt saattaisit tehdä, on ostaa HIM-paita, nahkavermeet, bootsit ja mennä Tavastialle ”kuunteleen keikkaa”. Ei ole coolia se. Kirjoita sen sijaan runokokoelma, juo viikon verran ja lähde liftaamaan Barcelonaan. Jos haluat päästä vähemmällä, kerro baarissa tehneesi noin viime kesänä, niin olet cool ja pääset vastakkaisen sukupuolen pöksyihin. Cooliuden muu käyttö on haaskuuta.

Jos olet 17-vuotias ja haluat olla rock, sinulla ei ole identiteettikriisiä. Jos olet yli 30 ja haluat olla rock, sinulla on identiteettikriisi, ellet ole ollut katkeamatta rock 17-vuotiaasta. Mutta yleensä katkolle joutuu jo ennen kolmekymppisiä.

Lisää enon vastauksia löydät täältä.

Tweet