Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
17.11.2009
Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja, joka puraisee blogissaan päivänpolitiikkaa kerran viikossa. Lisää Meriläisen blogikirjoituksia löydät täältä.
Osallistuin aamusella Helsingin Sanomien järjestämään julkiseen rupattelutuokioon politiikan journalismin tilasta.
Kerroin omana kokemuksenani, ettei tässä maassa kansanedustaja tai ministeri kovin helposti jää kiinni siitä, jos hänellä ei ole omaa yhteiskunnallista ajattelua ja siitä seuraavaa yhteiskunnallista näkemystä. Poliitikot jäävät kiinni aivan toisenlaisista jutuista.
Tähän on olemassa kaksi eri syytä. Ensinnäkin journalistien tehtävä etsiä ja kertoa uutisia sekä työntää syrjään ne asiat, jotka eivät niitä ole. Jos joku kaikkien tyhjäpääksi tietämä poliitikko paljastetaan tyhjäpääksi, ei se ole mikään uutinen.
Toinen selitys löytyy politiikan logiikan ja uutiskriteerien yhdistelmästä. Poliittinen ymmärrys ja taito koostuvat kolmesta tasosta: periaatteellisesta tasosta, poliittisten prosessien ja hallinnon ymmärryksestä ja kolmanneksi tosimaailman ilmiöiden tuntemuksesta.
Periaatteellinen taso ei juuri koskaan ole uutinen. Lähelle tätä tosin Helsingin Sanomat pääsi eilen tutkiessaan Jyrki Kataisen lausuntojen perusteella, mikä hallituksen elvytykseksi väittämästä politiikasta on taloustilanteeseen reagoivaa elvytystä, mikä ideologista eli periaatteellista valintaa, joka olisi joka tapauksessa tehty.
Suomi on siitä erikoinen maa, että meillä toimittajat istuvat poliitikkojen kanssa samoissa pöydissä, tasaveroisina. Tässä on se hyvä puoli, että juorut eli tieto kulkee. Huono puoli on se, että toimittajista tulee osa samaa järjestelmää ja sen sokeutta. Eduskunnan kuppilassa kerrottavat juorut eivät käsittele talouspolitiikan ideologisia taustoja.
Arvovaltaisten medioiden toimittajakunta tuppaa olemaan yhteiskunnallisesti korkeakoulutettua, joten heillä pitäisi olla poliitikkoja paremmat perusvalmiudet analysoida maailmaa ja sen ilmiöitä. Aivan liian harvoin näkee toimittajien todella hyödyntävän etulyöntiasemaansa.
Uutisten lisäksi toimittajien tehtävä on toimia vallan vahtikoirana.
Ainakaan kansalaisten paine kriittiseen journalismiin ei tänä aamuna näyttänyt vahvalta. Ainoa yleisökysymys käsitteli Hesarin uutta fonttia. Jos tämä todella oli läsnä olevien ihmisten mielestä päivän kiinnostavin asia, ei ole ihme jos kansalaisyhteiskunnan paine ei tunnu poliitikkoja paljon puristavan.
Tweet