Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
17.10.2008
Eurooppalaiset poliitikot toteuttivat viime viikonloppuna kaikkien aikojen markkinointikampanjan. Euromaiden ja Britannian pääministerit, valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat esiintyivät perjantaina julkisuudessa otsat rypyssä ja lausuivat painokkaasti, että jollei viikonloppuna saada aikaan ratkaisua, ”maailman finanssijärjestelmä romahtaa”.
Tuomiopäivän julistus oli niin pelottava, että kun euromaiden johtajat sunnuntai-iltana ilmoittivat, että ratkaisu on antaa pankeille avoin piikki, josta ne saavat ottaa niin monta miljardia euroa kuin haluavat, me eurooppalaiset veronmaksajat olimme vain helpottuneita.
Ihanaa, ettei se ”maailman finanssijärjestelmä” romahtanutkaan! Se, joka on maailmantalouden verenkierto, kuten meille opetettiin.
Suomessa pelottelu oli erityisen groteskia, sillä finanssikriisin alkuviikkoina täällä harjoitettiin tavanomaista hys-hys-tiedottamista.
Pääministeri Matti Vanhanen oli ensin vaitonainen ja korosti sitten, ettei Suomessa ole mitään syytä huoleen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi viime viikon maanantaina, ettei tarvetta talletussuojan nostamiseen ole.
Ja kas, jo tiistaina sitä korotettiin. Mitä tässä oikein pitäisi uskoa?
Pitäisikö uskoa, kun Vanhanen arvioi, että Suomessa ei pankeille luvattuja valtiontakauksia tarvita? Luvattiinpa vaan.
Piikki on nyt auki. Keinottelijat lähtivät ennen valomerkkiä. Laskun maksavat tulevat sukupolvet ja me työikäisetkin esimerkiksi kohoavina työeläkemaksuina.
Kun näin hyvä EU:n yhteismarkkinointi on nyt opittu, eikö sitä voisi soveltaa muuhunkin? Yhdysvaltojen ja Euroopan pankkitukien yhteissummalla olisi ehkä jo voinut rakentaa uuden energiatalouden ja pysäyttää ilmastonmuutoksen.
Mitenkähän ilmaston pelastusoperaatiota voisi myydä? Maailmantalouden keuhkoina?
Tweet