Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Natsikortti ja muita vertauksia

17.8.2009

Jarkko Tontti

Käyttäjän Jarkko Tontti kuva
Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, jota on kutsuttu muun muassa viherfasistiksi, bolsevikiksi, äärioikeistolaiseksi ja viherstallariksi. Lisää Tontin blogikirjoituksia löydät täältä.

Jokainen meistä on joskus pelannut sen, minäkin, myönnetään. Nimittäin natsikortin, eli verrannut jotain inhoamaansa asiaa vuosien 1936-1945 Saksasta löytämäänsä. Muita suosittuja kortteja ovat Neuvostoliitto-kortti, DDR-kortti ja taistolaiskortti.

Helposti isketään pöytään myös fasismikortti, uusliberalismikortti ja rasismikortti. En ole yhtäkään uusliberalistia koskaan nähnyt, mutta termiä viljellään Suurena Saatanana siellä sun täällä. Suomalaista pakolaisten vastaanottokeskusta on verrattu Guantánamon vankileiriin ja sekä Israelia että islamistista terrorismia fasismiin.

Ei kannattaisi; ja sanon tämän myös itselleni muistutuksena. Erilaisten ilmiöiden tarkoitushakuinen vertaaminen on kehnoa keskustelua. Asioista on syytä puhua niiden omilla nimillä.

Eri hirmuisuuksiin vertaaminen on loppujen lopuksi helppoa. Kun tarpeeksi etsii, jokin yhtäläisyys vastustamansa asian ja edesmenneen Neuvostoliiton kanssa löytyy varmasti.

Jos kritisoit kasvissyöntiä, olisi syytä keksiä väitteelle parempi perustelu kuin se, että Hitler oli kasvissyöjä. Jos keski-iän ylittänyt ei ikänsä takia saa töitä, kyseessä ei ole ikärasismi vaan syrjintä.

Maahanmuuton vastustaminen ei aina ole rasismia, vaan usein johonkin kulttuuriin kohdistuvaa pelkoa, tietämättömyyttä ja vihaa. Tai sitten nationalismia tai muuta yhteisöllisyyttä korostavaa oppisuuntaa, jonka mukaan ihmistä ei kohdella yksilönä, ainutkertaisena ja erilaisena, vaan vain kansakunnan ja kulttuurin jäsenenä.

Fasismi-sanaa käyttäessä on syytä tietää, mistä puhuu ja osata suhteuttaa ilmiö historiaansa, Italiassa 1922-1943 vallassa olleeseen poliittiseen liikkeeseen. Sama pätee sosialismin eri versioihin ja niin sanottuihin taistolaisiin eli Suomen kommunistisen puolueen sisäiseen oppositioon 1970- ja 1980-luvuilla.

Kun Coca-Colaa ei toisen maailmansodan aikana pystytty enää Saksassa valmistamaan, kehitettiin korvikejuoma nimeltään Fanta. En boikotoi lähikauppaani, vaikka siellä yhä myydään tätä natsien valtakauden limpparikeksintöä.





Viite