Lisää koulua!

4.8.2009

Jarkko Tontti

Kirjoittaja on kirjailija, lakimies ja ikuinen opiskelija. Lisää Tontin blogikirjoituksia löydät täältä.

Joskus jurakaudella ihminen pärjäsi peruskoulun tarjoamilla tiedoilla ja taidoilla. Ei ole pärjännyt enää pitkään aikaan. Muutamassa vuosikymmenessä on kadonnut valtava määrä työpaikkoja, joissa ennen selvisi muutaman vuoden koulunkäynnillä.

Eri tahoilta on huudeltu, että oppivelvollisuus pitäisi pidentää 18 vuoteen. Ajatus on mitä kannatettavin.

Vähän väliä näkee voivottelua työttömien tohtorien ja maisterien määrästä. Höpöhöpö. Tilastotosiasia on, että mitä pidempi koulutus, sitä epätodennäköisempää on päätyä työttömäksi. Vain peruskoulun käyneet ovat pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin.

Kyse ei ole pelkästä taloudellisesta hyödystä vaan myös ihmisten voimaannuttamisesta. Siitä, että mahdollistetaan nousu henkisen alaikäisyyden tilasta ja hyvä ihmiselämä, oli ammatti mikä hyvänsä.

Paitsi lisätä, koulua pitäisi muokata isosti uudeksi, jotta se vastaisi nykytodellisuutta. Monet keskeiset alat, kuten yhteiskuntatieteet puuttuvat miltei kokonaan opetussuunnitelmista. Koulusta uupuu lähes tyystin filosofia, kriittisen ajattelun ja kyseenalaistamisen oppiminen.

Sen sijaan opetetaan esimerkiksi ”omaa uskontoa”, joka määräytyy huoltajan muodollisen uskontokunnan mukaan. Pienen pieni palanen ihmiskunnan fantasiakirjallisuuden rikkaasta perinteestä indoktrinoidaan lapsiparkojen päähän ja vielä niin, että sen väitetään olevan tietokirjallisuutta.

Elämän elämisen arvoiseksi tekevät asiat kuten taiteet ja urheilu katoavat sivuosaan nykyisessä lukiossa. Samoin katoaa käden taitojen kehittäminen.

Peruskoulussa lempiaineeni oli tekninen työ, nykyään osaan juuri ja juuri kesähuvilan laiturin laittaa. Mielelläni olisin jatkanut käytännön taitojen opettelua derivoinnin ja subjunktiivin opiskelun ohessa.

Oppivelvollisuutta pitäisi pidentää myös toisesta päästä. Monissa maissa koulu aloitetaan paljon nuorempana kuin Suomessa. Käytännössä ensimmäiset vuodet ovat sitä, mitä Suomessa kutsutaan esikouluksi tai päivähoidoksi, mutta hyvää se tekee ihmisen taimille joka tapauksessa.

Vastoin sitkeitä huhuja, kaikille yhteinen varhaiskasvatus ei ole natsien salajuoni, jolla lapset riistetään vanhemmiltaan. Se on aitoa vastuun kantamista lapsista, tärkeimmästä asiasta, mitä meillä on.