Lihaa!

9.6.2009

Lasse Leipola

Söin eilen kunnon pihvin. Tuhdin härän ulkofileestä leikatun ja grillissä juuri sopivan kypsäksi paistetun pihvin. Ja kyllä oli hyvää!

Kunnon liha ei tarvitse edes maustetta. Se on hyvää sellaisenaan, joskin suolalla ja tanniinisella punaviinillä nautintoa voi korostaa.

Eilinen pihvini aiheutti varmasti vähintään muutaman kilon päästöt, mitä ilmastodieettiläinen ei voi kuitata pelkällä olankohautuksella. Ei vaikka ateria olikin syntejä suurempi nautinto.

Liha on kirjaimellisestikin kuoleman vakava asia.

Ensinnäkin se on niin lompakon kuin ilmastonkin kannalta kallis raaka-aine, johon tulee suhtautua asiaan kuuluvalla kunnioituksella.

Toiseksi lihan haaskaaminen jauhamalla, puhkipaistamalla tai ylimaustamalla on kulinaristinen synti.

Ja viimeiseksi ja monien mielestä tärkeimmäksi nauta, sika, kana tai joku muu eläin on uhrannut, tai oikeastaan joutunut uhraamaan, henkensä liha-annoksen eteen.

Olen harkinnut, että rajoittaisin lihansyöntini pelkkään luomuun. Silloin lihaa ei tulisi hankittua hetken mielijohteesta, vaan jo lihan hankkiminen vaatisi suunnittelua.

En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut siitä, että luomuliha on maineensa veroista. Joku lähipiiristäni tiesi kertoa, että luomueläimet kärsivät elämänsä aikana erilaisista sairauksista, koska niille ei anneta esimerkiksi antibiootteja.

Olisikohan sittenkin helpompaa olla täysin lihaton? Lihansyönti ei missään nimessä kuulu oikeaoppiseen ja tiukkaan ilmastodieettiin. Itse haluan kuitenkin syödä jatkossakin lihaa ja pelkästään siitä syystä, että se on syntisen hyvää.

Kirjoittaja on Vihreän Langan lomaileva verkkotoimittaja, joka kiertää Suomea pyörällä ja junalla. Lisää vähähiilisiä ruokablogeja löydät täältä.

Tweet