Kriisi ei horjuta ekopankkeja

28.1.2009

Terhi Brusin

Rahoitusmaailman kriisi on kaatanut pankkeja ja saanut valtiot pitämään jäljelle jääneitä pystyssä miljardien tukipaketeilla. Yhdestä pankkimaailman osasta ei kuitenkaan ole viime aikoina pahemmin puhuttu, nimittäin ekopankeista.

Asemansa vakauttaneelta ekopankilta rahoituksensa saavat yritykset ovat näinä aikoina aika onnekkaassa asemassa. Niiden ei tarvitse pelätä lainansaannin loppuvan kuin seinään pankin omien vaikeuksien vuoksi.

Ekopankit ovat nimittäin pitäneet hyvin huolta siitä, että pääomapohja pysyy vakaana ja numeroilla on tiivis yhteys reaalitalouteen. Ne eivät ole spekuloineet pilvilinnoja tuoton tuoton tuotosta, jonka takana ei ole muuta kuin ilmaa.

Kriisistä puhuttaessa unohdetaan usein yksi siihen johtanut syy, huomauttaa Euroopan suurimman ekopankin, hollantilaisen Triodos Bankin johtoon kuuluva Marilou van Goldstein Brouwers artikkelissaan  The Crisis in the financial sector – opportunities for change? Hän tarkoittaa rahan aseman epätervettä paisumista kaikkea muuta arvokkaammaksi.

"Terveessä taloudessa työvoima, luonnonvarat ja pääoma ovat tasapainossa. Kommunismi osoitti, että työvoiman yliarvostus ei toimi ja nyt nähdään, että sama koskee pääomaa", von Goldstein Brouwers kirjoittaa.

1980 perustettu Triodos rahoittaa vain sellaisia hankkeita, jotka luovat aitoa sosiaalista, ekologista tai kulttuurista lisäarvoa. Se on esimerkiksi taustarahoittaja monille Euroopan itälaidalla toimiville pienrahoittajille, jotka lainaavat pieniä summia tavallisten ihmisten ja yrittäjien tarpeisiin.

Triodos on mukana myös useissa reilun kaupan hankkeissa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kotimaan lisäksi pankilla on toimipisteitä myös Belgiassa, Britanniassa ja Espanjassa sekä edustaja Saksassa.

Toinen tukevasti omilla jaloillaan seisova pioneeri on vuonna 1980 perustettu saksalainen GLS Gemeinschaftsbank. Sen nettisaitin ensimmäinen lause muistuttaa asiasta, joka tuntuu monelta unohtuneen: Raha on olemassa ihmistä varten!

En tiedä, mitä kaikkea GLS teki toisin kuin samoihin aikoihin perustettu ja paljon tunnetummaksi noussut Ökobank, mutta Ökobank kaatui ja sen varat ja asiakkaat siirtyivät Bochumissa perustetulle GLS :lle, jolla on nykyään konttori kuudessa muussakin saksalaisessa suurkaupungissa.  

Hieman uudempi, mutta hyvin asemansa vakauttanut tulokas on nürnbergiläinen Umweltbank, joka perustettiin vuonna 1995, aloitti pankkitoiminnan vuonna 1997 ja listautui Frankfurtin pörssiin vuonna 2001.

Kaikille kolmelle on yhteistä, että ne eivät katso vain tuotto-odotuksia, vaan sitä, millaisen jäljen raha maailmaan jättää. Niihin rahaa tallettavilla ja sijoittavilla on mahdollisuus päättää itse, minkälaisiin hankkeisiin heidän rahansa käytetään.

Se on vastuuta ja avoimuutta, jollaisesta moni tavallinen pankki ja muukin yritys vain puhuu.

Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja, joka asuu Berliinissä. Lisää Brusinin blogitekstejä löydät täältä.

Tweet